Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Tiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
Luin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (: terkuin yksi takaisin eksynyt :>
Kirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
Itse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
haha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Mie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
PS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
Sääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
Mietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Julia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
oooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Olen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Olin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Noi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Juuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMillä muokkaat kuviasi?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPixlr.com
Kia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedän kyllä mistä puhut. Pöydät ovat ihan liian lähekkäin ettei oikein mitään syvällisempiä itse kehtaa jutustella. Viereiseen pöytään usein sattuukin joku kunnon kälkättäjä, joka ei kainostele 😀 Pork bunit ehdottomia suosikkeja, nam!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäin se aina menee! 😀
Haidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuin vuosia sitten blogiasi, mutta lopetin sen lukemisen ja nyt olen viimeisen kk pohtinut miksi ihmeessä se vaan jäi. Blogisi on ihana ja tyylisi upea, erityisesti tapasi kirjoittaa on jotenkin ihanan erikoinen (:
terkuin yksi takaisin eksynyt :>
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yhtään ihmettele jos lopetit pari vuotta sitten blogini lukemisen (se oli surkea silloin :D)
Kiva kun löysit takaisin!
Veera E.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKirjoituksiasi tulee luettua aina hymyssä suin! Ei sen takia, että kirjoittaisit jotenkin hassusti vaan Sinulle vain sattuu ja tapahtuu! 😀 Piristit päivääni taas tälläkin viestillä!
t. Veera
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, se on kyllä totta – aina sattuu ja tapahtuu. Kiitos 🙂
L
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEi millään pahalla Veera, mutta tuon oman blogin linkkaaminen joka kommenttiin ties minkä sanojen yhteyteen on ärsyttävää.
nata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeh, siks istutaanki AINA baaritiskillä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSielläpä minäkin sitten tästä eteenpäin! 😀
Puppe
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse jouduin Gaijinissa kuuntelemaan viereisessä pöydässä istuneen naisen tuntikausia jatkuvaa valitusta osaamattomista, vastuuttomista ja mahdottomista kollegoista töissä, aivan kaikki oli työpaikalla pielessä. Teki mieli aterian lopuksi tokaista, että vaihda hyvä ihminen työpaikkaa, jos sitä oikeasti niin inhoat. En toki kehdannut. 😀 Gaijin on mainio ravintola, mutta pöydät ovat todella liian lähekkäin. Eikä meinaa itse kehdata keskustella pöytäkumppanin kanssa mitään, ettei häiritse höpötyksellään toisia, melkein omassa sylissäsi istuvia vieraita ihmisiä…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha 😀 Voi kyllä tosiaan teki mieli tokaista vähän yhtä sun toista viereiseen pöytään, mutta olisin varmaan (heidän humalatasostaan päätellen) saanut sellaisen kälätyksen aikaan, että viimeistään koko ravintola olisi ärsyyntynyt.
Riikka
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOsaatko sano kuinka kauan ennen haluttua ruokahetkeä tuonne Gaijiniin pitäisi tehdä pöytävaraus? Riittääkö pari viikkoa?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunRiittää varmasti 🙂 Meillä ei ollut pöytävarausta ollenkaan, mutta onneksi muutama pöytä oli vapaana kun tultiin n. tuntia ennen sulkemis aikaa 🙂
Suosittelen kuitenkin varaamaan sen pöydän. Aika arpapeliä pyllähtää vaan paikalle 🙂
Janina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMie luen sun blogia ahkeraan, joka päivä käyn katsomassa ja aina innolla odotan uutta postausta! Ikinä en kenenkään blogiin kommentoi, mutta on jo niiiin monesti tehny mieli sanoa, että sun blogi on ihan PARAS! 🙂 On niin kiva lukea sun tekstiä ja kuvat on aina laadukkaita. Tää on mun ihan lemppariblogi, piristää kummasti! Kiitos. :))
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos, kiitos paljon 🙂
Olen hurjan iloinen, että tulit kommentoimaan. Se puolestaan piristää minua 🙂
Naima
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPS. Blogisi on parhaimmistoa myöskin mainosten vähyyden vuoksi, eikä ole liiemmin näkynyt ”Nelly-kollaaseja” yms yhteistyöjuttuja. Siitä suuri plussa, sekä persoonallinen kirjoitustapa 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen aika tiukka mainosjuttujen suhteen, mutta muutamia yhteistyöjuttuja kyllä löytyy. Sellaisia mistä itse pidän 🙂
Nina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSääli heitä, jos pojista sattuukin sitten hinttejä kuoriutumaan. On kasvun paikka sitten rouvillakin. Ehkä säälin myös sellaisia, joilla on noin jämähtäneet sukupuolikäsitykset ja hämmästyn ajatusta, että väkivallalla ratkotaan ongelmia. En nimittäin usko, että humalakaan pistää kenenkään päähän uusia ajatuksia– ne piilotellut vaan tulevat esiin.
Monesti on muuten ravintolassa toivonut, ettei pöydät olisi niin lähekkäin. Joskus olen sivusilmällä huomannut, että kylläpä nousee päitä, kun ääneen mainitsin että ”entäs sitten jos olenkin homo” keskustellessani suvaitsemattomuudesta siskoni kanssa…
No kukin tavallaan, olen toisaalta itsekin aikamoinen salakuuntelija.
xoxo Nina
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietin ihan samaa tuosta, että mitä jos pojista kuoriutuukin äidin ”pahin painajainen” Ehkä silloin tosin käsitykset voivat muuttua. Ei sitä koskaan tiedä. Toivottavasti.
Chrisu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJulia näin susta unta. Oltiin yhdessä etelä-afrikassa. Kuulostamatta creepyltä, harmitti niin vietävästi että ajelumme avoautolla jylhissä maisemissa olikin unta. Kiitos siis matkakuumeen ruokkimisesta !! 😉
Kiitos mahtavasta blogista ja elämänasenteesta!!!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunoooi! kuulostaa kivalta, olisin halunnut nähdä vastaavanlaista unta! (minun unessani testasin jotain uusia pahanmakuisia kapselikahveja – ei ollenkaan niin hauskaa!)
Kiitos kivasta kmmentista 🙂
Heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen todella huono kommentoimaan blogeihin, mutta nyt on pakko! Makin nain susta unta ja tosiaan siella Etela-Afrikassa myos! Unessa olin ystavienikanssa, oltiin vuorilla jollain talolla, ja siina ylapuolellahan oli sun tuttavien talo ja sina uima-altaan reunalla istuskelemassa. Jostain syysta liityttiin teidanseuraan viettamaan iltaa. Pitkasta aikaa todella ihana uni 🙂
Jeejeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlin työharjottelussa gaijinissa, ja arvaa vaan kuinka ystäväni kanssa salaa napsimme aina noita pork buneja taka keittiössä!!:DD haha ne on vaan niin parhaita
Sini
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOisko tässä ohje noihin? 🙂 Tekaise joskus ja kerro maistuuko samalle?
http://www.jimtv.fi/ohjelmat/tomin-keitti%C3%B6/etusivu/viihde/reseptit-…
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNoi pork bunit!! Ihan parhautta! Ja nyt kun muistutit niin täytynee varmaan varata seuraavalle Suomen reissulle pöytä Gaijiniin 😛
Aloin muuten miettimään miksi mä en muista tota pöytien läheisyyttä ja tajusin noloissani että johtuu varmaan siitä että olin siellä duuniporukalla ja me taidettiin nimenomaan olla se ”äänekäs pöytä”…. Onneks meillä kyllä sentään (toivottavasti) oli ihan sivistyneet ja mukavat keskustelut…
Saara
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri puhuin siskoni kanssa, että Gaijinissa pöydät on liian lähellä ja suomalaiset tietty ahdistuu siitä heti. Minä mukaanlukien 😀 kun on tällainen kunnon rääväsuu niin ahdistaa, että toinen pöytä kuuntelee varmasti mun juttuja ja minä myös heidän. Chez Dominiquessa oli ihan sama juttu, maksettiin maltaita meidän vuosipäivä menusta ja koko illan joudun miettimään mitä sanon mistäkin – toki viinimenun ”pienessä” maistissa päätin antaa olla sitten jossakin vaiheessa 😉 ensi viikolla sitten Boulevard Socialiin ekaa kertaa, miksei kukaan käy siellä??
Satuitko käymään Taste Of Helsingissä? se oli taivas!
Kiitos mahtavasta blogista – ihana nähdä että näitä muitakin ”muut syö elääkseen, minä elän syödäkseni” – ruokafanaatikkoja löytyy. Hyvää ja maukasta juhannusta 🙂