TAUKO

 

Olen onnistunut pitämään pisimmän tauon täällä blogin puolella sitten kymmeneen vuoteen. 

Kaipailen kirjoittamista, postausideoiden keksimistä, reseptien jakamista, valokuvausta, mutta samalla tiedostan, ettei ihan kaikkeen pysty. Flean avajaiset ja uuden liikkeen pyörittäminen on ollut niin hullunkurista myllerrystä, että postausyritykseni täällä olisivat luultavasti olleet vain sisältököyhiä sepostuksia. Kasa epämääräisiä lauseita, kirjoitusvirheitä ja paljon huutomerkkejä. 

Sitä tämä on luultavasti tänäänkin. 

En haluaisi muuttaa tätä alustaa Flea-blogiksi, mutta saanko kuitenkin oksentaa tälle näppikselle kaiken ennen kun pikkuhiljaa palataan normaaliin sisältöön? En osaa sanoa nyt muuta.

 

 

 

Miten Fleassa sujuu nyt?

Avasimme liikkeen kaksi viikkoa sitten ja siitä lähtien tupa on ollut täynnä ja liikkeessä käynyt yllättävän kova kuhina. Kiinnostus Fleaa kohtaan ja asiakkaiden palaute on ylittänyt kaikki meidän odotukset. Mistä olen äärimmäisen kiitollinen ja mikä on suuri syy siihen että suupielet pysyvät korvissa ja töihin on joka aamu hyvä fiilis tulla (vaikka välillä tekisi mieli nukkua takahuoneessa pöydän alla). Viime kuukaudet ovat olleet stressaavia, mutta hyvä palaute ja se, että kauppa käy, on vierittänyt älyttömän ison osan painolastia hartioilta.

 

 

 

Kokonaisuutena Flea on haastava – sitä ei voi kieltää. Verkkokauppa, myymälä ja tuleva kahvila.
Myymälän kolmessakymmenessä rekissä vaihtuu viikottain asiakas, sekä tuotteet, samalla kun verkkokauppa pyörii taustalla ja liiketila vaatii fiksailua, kahvilaan tilataan laitteita, on koulutuksia, neuvotteluja ja tapaamisia.

Työpäiväni näyttävät nyt tältä: hinnoittelu, esillepano, tuotekuvaukset, asiakaspalvelu, somistukset, tilaukset, täytöt, lähetykset, tilitykset, logistiikka, tapaamiset ja yleisen säätäminen ympäriinsä.
Onneksi uudet kuviot alkavat jo rutinoitua, nimittäin pian on taas aika oppia uutta kun saamme kahvilan joulukuussa auki ja palettiin tulee vielä kokonaan uusi alue.
Alue josta olen erityisen innoissani. Olen jo nyt niin inspiroitunut vaatepuolella, että saa nähdä mitä käy kun saan heittää lusikkani vielä kahvilapuolen soppaan 🙂

 

Paljon on siis haasteita, paljon uutta (paljon haavoja käsissä ja tulostimen potkimista), mutta niin paljon enemmän hyvää filistä ja tekemistä. Olen onnellinen että uskalsin lähteä tähän matkaan 🙂

 

Kuvat Flean avajaisista: Johanna Jarva

P.s Tänään on ensimmäinen Flea-vapaapäiväni kuukausiin.


”Et tee sitten mitään työjuttuja”, oli kuuluisat viimeiset sanat, mutta silti löydän itseni 05 aamulla tutkimassa Flean raportteja ja kirjoittamassa kilometriviestejä yhtiökumppanilleni, miettin jo mitä kaikkea pitää tehdä Fleassa huomenna.
Veikkaan, että yksi päivä ei ihan riitä rentoutumiselle. Vauhti ja innostus on liian kova.

 

Tags:
1 Comment
  • Maria Pennonen
    Posted at 07:58h, 31 joulukuun Vastaa

    Olen päässyt jo kerran shoppailemaan Fleaan ja ihastuin aivan täysin. Upeaa työtä ootte tehneet ja niin tärkeällä asialla liikkellä! Kiitos! Vaatteiden valmistus on yksi ympäristön pahimpia kuluttajia ja saastuttajia ja kierrätyksen merkitys on tänä päivänä erityisen tärkeää! Nyt satuin huomaa että teillä avattu myös kahvila ja minulla olisi sinulle mahdollisesti yhtestyöehdotus. Laitan sulle viestiä siitä vielä tarkemmin maililla. Kaikkea hyvää uuteen vuoteen!

Post A Comment