Näitä kuvia katsellessa ei voi olla vaikea arvata kumpi meistä teki hotellivaraukset viinitilamatkallamme Etleä-Afrikan Paarlissa.

Nähtyäni nämä La Bella Vita Studios -huoneet (ei mainos) hotellia etsiessä, ei mikään muu majoitusvaihtoehto enää näyttänytkään yhtään kivalta.
Halusin päästä kuvissa näkyvään harmaaseen huoneeseen, juoda aamukahvini sen ikkunalaudalla ja kylpeä soikean pyöreässä ammeessa. Olin heti hyvien majoituskuvien uhri – tällainen siustustyyli kun uppoaa meikäläiseen kuin veitsi sulaan voihin.

Ja onneksi kuvat eivät tuottaneet pettymystä. Tahdoin valehtelematta kaiken tästä huoneesta. Tahdoin jopa seinien pinnat kylpyhuoneesta! Poikaystäväni pyöritteli taas päätään kun koin pienen innostus-sekoamisen ja aloin heti googletella kylpyhuoneen seinien betonipinnoitemahdollisuuksia samalla kun roiskin seinään erilaisia ”testejä”. Vesipisaroita, saippuasormenjälkiä. Tahalteen jopa suihkasin hiuksiini lakkaa vähän liian lähellä seinää nähdäkseni jääkö siihen jälkiä 😀 No ei jäänyt. Onneksi ei jäänyt. 

Onko jollain kotona betonipiontaa / mikrosementtiä märkätiloissa, onko ollut hyvä ratkaisu? Kaikki vinkit tähän suuntaan jos sellaisia löytyy. Koitan tässä hillitä itseäni, etten vuoraa kohta koko asuntoamme betonilla. 

 

 

Ikkunalauta oli lempipaikkani huoneessa. Vietin siinä itseasiassa suurimman osan ajasta (googletellen ”rakenna kotiisi iso ikkunalauta). Otin myös kaksi kylpyä ja join viiniä parvekkella, ammeessa ja tottakai – ikkunalaudalla. Telkkarissa oli Netflix josta katsoimme iltaisin Sex Educationia (yllättävän koukuttava). Söimme myös ihanan tervetuliaiskorin lähitilalta tuodut juustot ja ison leivän jonka keskellä oli kokonainen päärynä.
Tervetuliaiskori oli ihana idea, sieltä löytyi myös paljon hyviä vinkkejä ja ravintolasuosituksia. 

La Bella Vita oli siis erittäin onnistunut valinta, mutta oli tässäkin majoituksessa miinuspuolensa.
Huoneet olivat upeita sisältä, mutta ulkoa paikka tuntui hieman kolkolta. Lähinnä se oli vain iso piha-alue jossa oli paljon samanlaisia kaksikerroksia taloja, pieni uima-allas lähellä parkkipaikkaa ja eipä paljon muuta. Majoituksessa ei ollut ravintolaa, eikä respaa – enemmänkin se tuntui siis AirBnb ratkaisulta, mutta oma viehätyksensä tässäkin. Sai ainakin olla täysin rauhassa. 

Lähellä oli toinen hotelli Sante jossa kävimme hieronnassa, mutta paikka tuntui aavemaisen kolkolta – emme nähneet yhtäkään ihmistä, eikä paikan ravintola ollut auki. Nämä kaksi majoitusta olivat siis vierekkäin keskellä ei mitään. Olin tyytyväinen, että olimme tulleet omalla autolla. Veikkaisin, että uberiä olisi saanut tänne tovin odotella, mutta omalla autolla pääsimme helposti koluamaan lähialueen eri ravintoloita, kahviloita ja viinitiloja. 

Yövyimme täällä kaksi yötä ja se riitti oikein hyvin. Käteen jäi paljon eri viitinitilojen viinejä, pientilatuotteita ja aivan liikaa sisustusinspiraatiota. Koti uusiksi än yy tee nyt. 

 

 

Pahoittelut laiskasta postaustahdista täällä blogin puolella. Inspiraatio kirjoittamiseen on ollut hieman hukassa ja ajattelin, että mieluummin tarinoin teille sitten kunnolla ajan kanssa. Haluan näyttää kaikki viinitilat missä olemme käyneet ja missä yövyimme. Kertoa uusista ravintoloista, kaupoista ja arkisista jutuista täällä pikku Leonin kanssa.
Vietämme juuri nyt viimeisiä päiviä täällä ja yritän olla notkumatta liikaa koneella 🙂

Pikaiset heipat siis nyt vain täältä palmukadulta. Täällä on tällä hetkellä itseasiassa näihin kuviin nähden hieman viileämpää ja sateista. Kapkaupungissa sää voi aina vähän heitellä ja varsinkin tietyissä osissa kaupunkia on toisinaan todella tuulista. Niin tuulista, että palmut ovat vääntyneet käyriksi eivätkä pysty seisomaan enää ollenkaan suorina. Joskus tuulisen yön jälkeen ystäväni löytää aamulla terassikalusteensa lillumasta uima-altaasta.
Ihan näihin ”kalusteet lentää” säihin ei tällä kertaa päästy, mutta kaikennäköisiä sääolosuhteita täällä on kyllä tullut todistettua.

 

 

Nyt nukkumaan.

Öitä 🙂

 

 

Top – Ellos (HERE*)
Jeans – Ellos (HERE*)
Shoes – H&M
*adlinks

 

Rakastan korkeavyötäröistä kaikkea. Shortsit, hameet, housut, farkut, trikoot, treenihousut.. Villakalsarit! Kaikki. Lantioni on sen mallinen, että mikä tahansa resori navan alla puristaa ja tuntuu tukalalta. Joten kysymys kuuluukin – miksi ihmeessä korkeavyötäröiset bikinit poikkeuksellisesti tuntuvat (ja näyttävät) ihan kakkavaipoilta?

Tämän jo jonkin aikaa sitten rannoille 60-70 luvulta palaneen bikinimuodin olisi siis luullut olevan meikäläisen unelma, mutta kokeiltuani lukuisia korkean vyötärön omaavia bikinialaosia, olen päätynyt siihen, ettei 95% tämän mallisista alaosista tykkää yhtään olla mun lantiolla. 

Jäljelle jääneet 5% taitavat ollakin sitten vielä kiven alla. Kuvissa näkyvät pallobikinit ovat ihanat, mutta vaativat totuttelua.

Eipä mulla muuta, kyselitte näistä biksuista paljon Instagramin puolella, joten kokonainen postus bikineistä nyt ulkona 🙂

 

Bikinien yläosa – & Other Stories (TÄÄLTÄ)
Bikinien alaosa – & Other Stories (TÄÄLTÄ)
Aurinkolasit – H&M
Korut – Mango
Laukku – & Other Stories
Sandaalit – Hermes
Kuvat: Mona Salminen
*sisältää mainoslinkkejä

 

 

Tags: