Table mountainin huippu jäi kokematta. Jono vuorihissiin oli niin huikea, että siinä olisi luultavasti mennyt noin viikko. Kiipeämme sinne vielä joku päivä. 
 
Saaran poikaystävä Ryan on mahdollistanut meille täällä aikamoisen loman. Tietää kaikki paikat minne mennä ja kuskailee meitä ympärinsä vastaillen typeriin kysymyksiimme Etelä-Afrikkalaisesta elämästä. 
 
Vuorenhuipun tiirailun jälkeen ajoimme lounaalle Haut Bayhin.
Ravintolan nimi oli Mariners wharf- hyvä kalaravintola, missä kala oli tuoretta suoraan viereisestä merestä noukittuna, sekämieletön näköala jälleen. Ravintolan vieressä rannalla uiskenteli jopa hylkeitäkin. Kovin eksoottista meille jotka näemme hyvällä tuurilla vedessä sorsien lisäksi joskus jokusen joutsenen.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 En varmaan ikinä totu tähän näköalaan. Jättimäisten vuorien juurelle rakennettu kaupunki. Hyvin absurdi paikka muutenkin- kuin sekasotku. Rikasta, köyhää, uutta, vanhaa, mustaa ja valkoista. Jopa ilma on sekava, välillä on niin kuuma, että kärähdät sekunnissa, mutta jos tuulee (ja täällä tuulee paljon) tulee niin viileä, että tarvitset takin. Hassua.

Tähän asti meillä on ollut yli odotuksien hauskaa. Ruoka on mielettömän hyvää, Ystäväni kuskailevat meitä paikasta toiseen ja on niin paljon nähtävää. Nytkin pitää rientää tuonne jonnekkin. Aijon ajaa skootterilla.