Täällä on viimepäivinä ollut kuuma! Aurinko porottaa ja otsa palaa. Sain terassilla nautitun aamiaisen aikana hankittua itselleni niin kauniit t-paita rajat, että oksat pois. Söin muuten aamiaiseksi kananmunapuuroa- tai siltä se ainakin näytti. Oikeasti siinä oli kylmää turkkilaista jugurttia, pinaattia ja pari häränsilmäksi paistettua lämmintä kananmunaa päällä. Oudoin ateria mitä olen koskaan syönyt.

Jokatapauksessa se aurinko. Niiin voimakas! Minä joka en hevillä pala, tai pahemmin aurinkorasvoista huolehdi lillun täällä nyt suojakertoimissa 40. Ruskeakin olen kuin rusina, vaikka vain kerran jaksoin oikeasti ottaa aurinkoa sen reilun tunnin verran.
 

 

 

 

Eilen taisi olla tähän mennessä kuumin päivä täällä. Pyhitttiin se pulikoitiin uima-altaassa, minkä jälkeen lähdettiin Robben islandille sivistämään itseämme vankilamuseoon, missä oppaiden englanninkielestä en saanut mitään selvää ja koko kierros oli aikalailla jonottomasta, istumista bussissa, tai änkeytymistä 40 muun ihmisen kanssa pienen selliin.
No kaivautuipa ainakin kouluajoilta unohdetut Nelson Mandela faktat taas tuoreeseen muistiin.
 

 

 

 

Huomenna isketään viinitiloille! Sitä olen odottanut.

Voisin vähän kertoa Kapkaupungista. Omien kokemuksien ja minulle kerrottujen faktojen perusteella. Korjatkaa toki jos puhun ihan pilipalia täällä. 
 
Kapkaupunki on paljon siistinpi mitä odotin. Kaupat hyvin varustettuja, ostoskeskukset moderneja, ravintolat tasokkaita ja kadut puhtaita. Tietenkin olen tallaillut vain ns. hyvillä alueilla.
Sinne missä sitä köyhyyttä, rapistuneita taloja ja roskaa on, ei minua edes päästetä. 
 
Kerjäläisiä olen nähnyt vain kourallisen. Useimmat kodittomat keksivät jonkin muun keinon ansaita rahaa, kuin istua kuppi kädessä kadunreunalla. Täällä he yrittävät ansaita muutaman randin ohjaamalla mm. liikennettä.
Ei ole tilaisuutta milloin siis saisit yrittää taskuparkkeerata rauhassa, tai olisit eksyksissä keskustassa eikä kukaan jakelisi neuvoja tai huitoisi kädellä tiensuuntaa ties minne.
Eilen meiltä jäi ylimääräisiä hampurilaisia mäkkäristä. Annoimme ne tälle ”parkkeerausneuvojallemme” joka ahmaisi ne välittömästi. Minusta se tuntui hassulta, mutta Ryan kertoi että he tulevat iloiseksi vaikka antaisit heille puoliksi syödyn jäätelön.
 
Rotuerottelu näkyy vielä nykypäivänäkin selvästi. Ei ole niinkään rasismia, kaikki ovat kovin kohteliaita toisilleen, mutta tummaihoiset ja valkoiset oleilevat omissa porukoissansa. Täällä näkee ulkona molempia saman verran sulassa sovussa, mutta ei niinkään yhdessä.
 
Tummat työskentelevät myös enemmän palvelualalla. Tarjoilijoina, kaupan kassalla ym. Valkoiset ovat siellä sitten enimmäkseen jossain toimistoissansa, tai lääkärinä, lakimiehinä. Rikkaimmat asuvat hienosti ja ajelevat uusilla autoillansa. 
 
Poliisit ovat myös enimmäkseen tummia. Etelä-Afrikka on korruptoitunut ja liikennerikkomuksistakin saatat päästä  lahjomalla poliisin muutamalla kymmenellä eurolla, riippuen tietysti mitä olet tehnyt jamillainen poliisi on vastassa.
Kännissä ajavat useat ihmiset. Iso syy onnettomuuksiin on myös ajo-opetus. Niin vaativaa autokoulua kuin meillä suomessa ei ole täällä. Saatat jopa saada (tai ainakin enne saattoi saada) ajokortin vain maksamalla siitä oikealle ihmiselle. Ihan sama osaatko ajaa vai et. 
 
Viini on halpaa kuin vesi.
Hyväkin viini maksaa kaupassa n.3-4euroa. Ravintolassa siinä kympin paikkeilla. Ruoka on ollut tähän asti mielettömän hyvää joka paikassa. Suomeen verrattuna myös halvempaa. n.5-15euroa  ateria. Riippuu mitä otat.
Useimmiten laskumme kolmelta hengeltä on ollut 30-40 euron paikkeilla sisältäen viinipullon ja ruoat. 
 
Oli outoa matkustaa tänne, ihan uuteen paikkaan. Häpeäkseni myönnän, ettei minulla oikein ollut Etelä-Afrikasta, saatika Kapkaupungista oikein mitään käsitystä. Aasiassa ja Euroopassa on tullut käytyä niin monesti, että tietää jo vähän mitä odottaa.
No, täällä sitä sitten pällistellään uusia juttuja, sehän tässä matkustelussa onkin pointtina.
 
Ja kuva pläjäys:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rannalla on kuolleita kuivuneita meduusoja yhtä paljon kuin pikkukiviä. Jos astut niiden päälle ne poksahtavat.
Eilen löydettiin myös kaksi kuollutta hyljettä. Toiselta puuttui pää ja toiselta puolet. Luultavasti hain puremia. Niitäkin kun täällä on paljon. 
Onpa positiivista tekstiä.

 

 
Itse en mene veteen koska A. se on jääkylmää, siis hyytävän kylmää. Täällä rannalla meillä on atlantin valtameri, mutta melko lähellä on taas ranta missä on intian valtameri ja se puolestaan on lämmintä. Ja B. ne hait. Tiedän että on todella epätodennäköistä joutua hain puremaksi, mutta ei siellä saisi mielenrauhaa kuitenkaan. 
Ryan sanoo, että välillä surffatessaan saattaa delffiini, tai hylje uida läheltä ja hän hetken luulee niitä haiksi. 
Jep. Jos mikään ahventa isompi kala uisi läheltäkään minua, kuolisin sydäriin. Niin siksi.
Minusta on tullut ihan nössö.
 
Lauri yritti (huom yritti) tuossa toissapäivänä surffata. Se näytti niin hauskalta märkäpuvussa. Tarvitsisi surffitukan sen kanssa. 
No, ei se haittaa, ilmeisesti ei ollut luonnonlahjakkuus, joten ehkä me ei tarvita tukkaa.
 

 

 

 

 

 

 

 

 
Siinä teille hieno meduusanpoksauttelu- video. Meinasin laittaa kuvan hylkeistäkin, mutta ehkä pidetään tämä nyt edes jotenkin kivana blogina vielä.
 
Ainiin ja olen todella pahoillani tästä antiaktiivisesta bloggailustani. Varsinkin kommentteihin vastailusta. Nettiyhteys kun tökkii edelleen. 
Varastin naapurin nettikahvilan yhteyden. Se ulottuu tänne parvekkeelle asti jopa, mutta hitaasti. Ja suurena miinuspuolena on se, että sitä voi käyttää vain puolituntia päivässä. Siitäkin puolet menee odotellessa latautumista.