Nukuin viime yönä niin sikeästi – siihen asti kunnes Lauri pinkaisee unissaan seisomaan pystyyn keskelle sänkyämme ja tarttuu molemmin käsin yläpuolella roikkuvan lampun varjostimista kiinni.

Olen jo tottunut tuohon. Sen öisiin omiin pikku heräämisiin. Vähintään kerran yössä se nousee ainakin istumaan ja hapuilee ilmaa, joskus jotain extremempääkin. (esim, se kerta kun se kierähti kuin mikäkin rambo konsanaan minun ylitse tömähtäen lattialle hirveällä vauhdilla). Nauroin niin paljon.

Olisi hauska tietää mitä sen päässä liikkuu. Uniaan Lauri ei muista seuraavana päivänä ollenkaan, mutta olen varma että ne liittyvät jotenkin sen foliohattujuttuihin. Jotain uforituaaleja se joka yö suorittaa. Aivan varmasti.

Ja oi voi kun niin meuhkasin paljeteistani. Olinkin sitten ihan nysverö ja aloitin turvallisesti tunkemalla sen tuohon kokomustaan asuun.
No alussa voi vähän haparoida ja laittaa liian paksut sukkahousutkin näköjään. Tänään ehkä värikkäämmin – Meillä on Indiedaysin inspiration juhlat. Koko viikonloppu on itse asiassa erittäin juhlaisaa, menoa, ihmisiä, töitä ja lisää menoa. Alkaen nyt. Kiire!

Kivaa viikonloppua 🙂

Neule Stradivarius // Hame Cubus // Kengät Jeffrey Campbell // Koru Zara

Ihmettelin eilen miksi tykkäänkään ponchoista niin paljon. Kaikkien niiden hurjan traumaattisten kokemusten jälkeen mitä minä pienenä olen ponchossa joutunut kokemaan mielestäni minun pitäisi inhota niitä.

Enkä tarkoita että olen ollut joku intiaanilapsi. Julia ”isuva biisoni, karvainen mänty”. Ei, vaan steinerlapsi. Kaikki traumaattiset kokemuksenihan ovat kotoisin sieltä – Steinerkoulusta jälleen.

Varhaisin ponchomuistoni juurtaa ala-asteelle. Steiner-koulussa oli tapana aina esittää paljon noloja näytelmiä. Sellaisia kaukana nykyajasta – kuolen tylsyyteen, en ymmärrä edes omia vuorosanojani – tyyppisiä pitkiä steiner versioita normaaleista näytelmistä.
Olin niissä aina jossakin merkittävässä roolissa, kuten puu, kivi, tai jokin hemmetin luova tuulenvire.

Kerran meillä kuitenkin oli työn alla jotain jännittävää! Luomu Hiewatha -esitys ja olin saanut ihmisen roolin!
Olin ponchoon pukeutunut mies.

Näytelmärekvisiitta steinertyyliin valmistettiin alusta asti itse. Ponchot, mistäs muustakaan kuin perunasäkeistä. Steinertyyliin kuului myös, että näytelmiä harjoitettiin yhtä hartaasti kuin munkit jumalanpalveluksia – mikä johti lopputulokseen; Minä, haiseva, hiostava ja kiduttavan kutiava perunasäkkiponcho, kolme kuukautta yhdessä = rakkautta?

Ensimmäisestä ihmisrooli -näytelmästä muistan vain tuon ponchon ja yhden ainoan repliikin:
”kaunista, kukakohan laulaa?”
Käytän sitä usein nykypäivänäkin – Silloin jos joku laulaa oikein rumasti ja korvani vuotavat verta.

Pitäisikö minun jo perustaa blogiini tunniste steinertraumat?

Niin ja tuo poncho. Ihana virkattu, kaukana perunasäkistä oleva sellainen on Vilasta.

Näin unta Dantesta. Ja ei, Dante ei ole Italialainen rakastaja. Dante on hevonen (hyi en haluaisi rakastajaa. Hevosen voisin ottaa).

Dante on oikeassa elämässä ollut olemassa, se oli yksi lempihevosistani silloin kun vielä kävin talleilla. Dante oli laiska kuin laama, mutta kovin fiksu. Silloin kun sitä ei huvittanut ravata maneesissa se keksi ruveta ontumaan – koska tiesi että ontuessa pääsee takaisin talliin. Se mitä se ei puolestaan tiennyt oli että temppua ei ehkä kannattanut yrittää tehdä ihan joka kerta, eikä varsinkaan vaihtaa jalkaa kun toista rupeaa väsyttämään.
Ratsastin siis kovin usein suurimman osan tunneista muka ontuvalla hevosella.

Toinen mielenkiintoinen tapaus oli Brutus. Brutukselta puuttui toinen silmä ja se vihasi kaikkia muita paitsi minua.
Ratsastin siis suurimman osan ajasta myös puolisokealla vihaisella hevosella.

Olin kovin otettu tuolloin Brutuksen ja minun ”suhteesta”. Luulin olevani erikoinen. Olin lukenut aivan liikaa hevoshullua ja niin – Osasinhan puhua myös porsaille.

Itse unessa ei tapahtunut sen erikoisempaa, mutta olin onnellinen että näin sen. Lievitti vähän ikävää.
(on ok ikävöidä hevosta mitä ei ole nähnyt lukuisiin vuosiin, eikö?)

Niin ja tuo hame. Kyllä olen kovin ihastunut siihen.

Takki & paita Zara // Hame Monki // Kengät Jeffrey Campbell // Laukku MK

Tags: