”Olipa kerran suomalainen, ruotsalainen, tanskalainen ja norjalainen. He olivat joutuneet autiolle saarelle. Eräs velho tuli heidän luoksensa ja lupasi täyttää yhden toivomuksen. Norjalainen toivoi pääsevänsä kotiin, samoin suomalainen ja tanskalainen. Heidän toiveensa täytettiin. Ruotsalaisesta alkoi tuntua yksinäiseltä ilman norjalaista, tanskalaista ja suomalaista, joten hän toivoi heidät takaisin”.

 

 

Toisin kuin vanhassa vitsissä (johon kätevästi lisäsin tanskalaisen), emme ole autiolla saarella, mutta meitä on samanlainen mukava tiivis porukka täällä Thaimaassa. Yksi bloggaaja kustakin maasta. Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja minä Suomesta. Tämän lisäksi on matkan takana häärivän ruotsalaisen pr-toimiston porukkaa, sekä yksi ruotsalainen toimittaja. 

 Ainoana suomalaisena olen verbaalisessa suossa näiden kanssa. Miksi ihmeessä en opiskellut enemmän ruotsia? Tai opiskelinhan minä kymmenen vuotta, mutta miksi kielestä on vain rippeet jäljessä pölyttyneen kielipääni perukoilla?
Ymmärrän tottakai simppeliä keskustelua ja perussanoja, mutta tipun kärryiltä heti kun puhutaan ei niin tutuista jutuista. 

Tanskalainen, norjalainen ja ruotsalaiset kaikki ymmärtävät toisiaan. Puhuvat kukin omaa kieltään sulassa sovussa kun minä istun kysymysmerkkinä joukossa. Tottakai minut otetaan huomioon ja kieli vaihtuu nopeasti englantiin, mutta se tuntuu vähän nihkeältä. Olla se ainoa joka ei tajua.
Tai no ehkä nihkeä on vähän väärä sana. Olisin tyytyväinen täällä vaikka kaikki muut puhuisivat pelkkää siansaksa-riikinruotsia. Tytöt ovat ihania ja Thaimaa ollut aivan loistava. Näyttänyt parastaan jokaisella osa-alueella. Sää, ruoka, majoitus, aktiviteetit, ihmiset – tämä reissu tuntuu todella paljon vain ihanalta lomalta.

Palataan näihin juttuihin ihan pian, nyt pitäisi olla jo tapaamassa muita hotellin aulassa.

 

@rebfre @heddaskoug & @amaliefisher

 

*Matka toteutettu yhteistyössä Tourism Authority of Thailand kanssa

 

Istun lentokentällä ja odottelen boadrausta. Tai no, syön salaattia ja juon valkkaria. Bordaukseen on vielä aikaa, mutta halusin tulla ajoissa ja nauttia lähtötunnelmasta.
Voiko parempaa fiilistä olla, kuin lähtöperhosia vatsassa ? 🙂

Istun tässä ja mietin, että miten voin pukea parhaiten sanoiksi sen, että nyt kävi kyllä munkki. Tai jos rehellisiä ollaan, niin minun mielestäni oikein kunnon kerroskakku! paksulla kermavaahdolla ja sadalla kirsikalla koristettuna.
Meiliini nimittäin tipahti jokin aika sitten viesti, jossa kysyttiin, että haluanko hyvinvointi-painoitteiselle pr-reissulle Thaimaahan. 

Minun silmissänihän kutsu oli käännettävissä, että haluanko Thaimaahan voimaan hyvin.
Kyllä, kiitos. Haluan. Rehellisesti sanottuna haluan aivan helkkaristi.

Mutta sitä en halua, että kuulostan ihmiseltä joka ottaa nämä tämän työn kivat puolet ja matkat vastaan vain hartioita kohauttamalla ja kertoo muutamalla lauseella parin päivän päästä, että kävi nopsasti pyörähtämässä tuolla Thaimaassa.
Monia työreissuja on jo takanapäin, mutta silti jokainen tuntuu lähestulkoon lottovoitolta. Olen onnekkaassa asemassa, että pääsen työni kautta tekemään sitä mistä tykkään todella paljon. Reissaamaan, näkemään uusia paikkoja ja kirjoittamaan siitä. Vaikka aikataulut ovat tiukkia ja päivät tällaisilla pr-reissuilla (jep, jopa hyvinvointi titteliäkin kantavilla matkoilla) todella pitkiä, nautin silti joka sekunnista.

Kaukokaipuu onkin ollut jo kova. Toivottavasti into välittyy myös sinne ja saan reissulta teille hyvää materiaalia jaettua.
Kohteina tuttu Koh Samui ja Bangkok, mutta täysin uudesta näkökulmasta.

 

P.s Jep. Tiedän, lentopäästöt jos jotkut laskevat aina vähän omaa matkustusintoa. Voisipa päästä paikkoihin jollain päästöttömällä sukkulalla. Tästäkin matkasta aion maksaa lentopäästöveroja, vaikka tiedän, ettei se ole paljoa. Jos on sen verran itsekäs että lentelee ympäri maapalloa, on parempi tehdä asian eteen edes jotain pientä, kuin olla tekemättä mitään. 

 

Nähdään Thaimaassa 😍🌴

Se fiilis kun löydät 500 kadotettua lomakuvaa tyhjäksi luulemaltasi muistikortilta!
Minulla on yleensä aikamoinen back up -prosessi kuvien suhteen ja varmuuskopioin kuvia työpöydälle, ulkoiselle kovalevylle, Lighroomiin, Driveen ja joskus niitä löytyy vielä myös muistikortilta 😀

Thaimaassa olin niin lomalla, että lipsuin ensimmäistä kertaa tästä prosessista ja kun kone hälytti muistin olevan täynnä, tietty tyhjensin sen luullen että lomakuvakopioita on tavanomaiseen tapaan muualla.
Back uppini oli ilmeisesti ollut siis tämä muistikortti, mutta koska ensisijaisesti käytän ulkoista kovalevyä, unohtui koko kortti tsekata.

 

Reissusta on jo ehkä reilu kaksi kuukautta, mutta laitetaan nämä nyt vielä tänne värittämään talvihankia 🙂

 

LUE MYÖS:
Thaimaa: kattava Koh Samui opas
Koh Samui vesiputoukset
5 x naurukohtaus Thaimaassa
Ei niin onnistunut rantapiknik
Hotellimme Thaimaassa – Sala Samui
9 päivää Thaimaassa