OSTAN SÄHKÖPYÖRÄN JA MUUTAN GENEVEN VIINITILOILLE 19 kesä 2018
Minulla on kolme pahetta: suklaa, juustot ja viini.
Ja nyt olin maassa, missä suklaalevyjä syödään kuin leipää. (huom. Neljäs paheeni, eli leipä oli myös täällä erinomaista). Juustot ovat todella hyviä ja erilaisia juustoja on ihan jokaisessa paikassa tarjolla, mutta mites se viini? Hieman yllätyksekseni täällä on myös viinitiloja. Tunsin itseni jopa hieman tyhmäksi, tietty täällä on myös viinitiloja. Sveitsissä tuntuu olevan ihan kaikkea.
Tehän tiedätte, että r a k a s t a n viinitiloja. Köynnöksiä, tunnelmaa ja maisteluja, mutta arvatkaa mikä tekee viinitiloista vieläkin hauskemman?
Se, että sinne saa ajaa sähköpyörällä! En ole koskaan ennen ajanut sähköpyörää, mutta sellaisen osto on ollut jo pitkään harkinnassa, ja nyt viimeistään tuollainen on pakko saada. Jää enemmän aikaa nautiskeluun kun ei halutessaan tarvitse hikipäässä sitä jyrkintä ylämäkeä polkea. Sähköavustus avittaa sinua ja tuntuu lähes siltä kun sinulla olisi pyöräillessä supervoimia.
Viinitilapäivämme oli kaunis lämmin ilta. Pyöräilimme kaikki pyörävuokraamosta innosta kiljuen oppaan johdolla viinitiloille ensin asfaltilta hiekkateille, mistä lopulta kokonaan itse viinipeltoa pitkin. Olin niin hurmioissani, etten edes huomannut kuinka kännykkäni tippui pellolle takakoriin asettamastani laukusta. Lentokonetilassa uinuvan puhelimeni etsiminen jättimäisiltä pelloilta olisi ollut ihan nuppineulan hakua heinäsuovasta, joten luojan kiitos eräs oppaista oli nähnyt kännykkäni keskellä viinipellon kumpuilevaan nurmea ja ottanut sen talteen. Tämä päivä oli niin täydellinen, ettei kännykkä edes olisi voinut kadota. Se ei olisi sopinut kuvaan. Itse asiassa jos minulta kysytään mikä oli hauskimpia päiviä Sveitsissä se taisi olla juuri tämä viinitilapäivä. Vuoristomaisemia on vaikea päihittää, mutta en helpolla unohda sitä fiilistä miten ihana ja kiitollinen olo oli kaikesta kun vain rullailin eteenpäin tuona päivänä viinitilakylän kauniita katuja. Sellaisia hetkiä mitkä jää mieleen koska on vain niin hyvä olla.
Itse viinitilalla oli sitten viinimaistelu, sekä @cafecarneval loihtima kasvisillallinen. Puuvillaliinan päälle katettu kaunis kattaus ja kukkia täynnä oleva pöytä täyttyi sellaisista alkupalalankuista että meinasin (jälleen) kuolla onnesta. Kaikki mitä söin oli taivaallista ja koko pöytä hurrasi ääneen ja kiitteli vuolaasti koko reissun parhaimmasta ateriasta. Vuorilla ruoka oli ollut hieman lihapainoitteista, joten freessin kasvisruuan kaipuu oli kaikilla jo melkoisen kova. Viini oli myös todella hyvää ja tältä tilalta lähtikin 16 niin kylläistä ja onnellista tyyppiä pyöräilemään takaisin, että laulu vain raikasi kun jonossa poljettiin hämärtyvässä illassa ja seikkailtiin reilu tunnin matkan verran takaisin kaupunkiin ja kohti hotellia.
Täydellinen päivä sai minut vannomaan moneen kertaan, että minä ostan sähköpyörän ja muutan Geneveen viinitiloille. Totuus taitaa olla, että pitää tyytyä viinitilavierailuille, mutta sähköpyörä on hankittava. Ja sitä omaa sähköpyörää odotellessa on otettava tavaksi että sellaisen voisi ulkomailla useimmin vuokrata. Ihana tapa kokea ja kierrellä uusia kaupunkeja 🙂
Dress – Zara
Bag – & Other Stories
Shoes – Monki
Sunglasses – Gucci
Photos: Me & Kira Kosonen
*Matkan tarjosi Sveitsin matkailujärjestö