Minulla oli tänään vähän huono päivä. Sellainen väsynyt, vastoinkäymisien täytteinen, nuutunut urpo päivä. En hymyillyt ehkä kertaakaan.

Sitten tein iltapalaa ja rupesin nauramaan ihan hillittömästi yksin keittiössä. Yksin kotona, keittiössä ja nauroin kananmunalle.
Tein elämäni ensimmäisen uppomunan ja se onnistui niin hienosti, että nauratti. Hyppelin tasajalkaa koko valmistusprosessin ajan siinä kattilan edessä kuin mikäkin pimahtanut, mutta ainakin tuli vähän hauskahko olo.

Jostain syystä luulin, että hommahan olisi vähintäänkin hankala, mutta eihän se vaikeaa ollut nähnytkään. Olen selvästi ollut pää syvällä jossain heinäpaalussa kun uppomunista on ollut puhe. (en itse asiassa ole koskaan puhunut niistä kenenkään kanssa). Joka tapauksessa kananmuna vaan kipataan sinne vesipyörteeseen ja siellä se näyttää hassulta hetken, kunnes valkuainen kietoutuu keltuaisen ympärille ja koko homma menee palloksi ja sen voipi sieltä onkia leivän päälle.

Kannattaa kokeilla. En tosin voi luvata, että tämä pelastaisi muiden surkeita päiviä – koska olen hieman yksinkertainen välillä – mutta ainakin syömäni iltapala oli yksi maukkaimmista pitkään aikaan.

Uppomuna:
2L vettä
1dl viinietikkaa
kananmuna
Riko kananmuna kahvikuppiin valmiiksi. Kuumenna vesi lähes kiehuvaksi ja lisää etikka (käytin valkoviinietikkaa). Etikan tarkoitus on pitää kananmuna koossa kypsymisen ajan, mutta se ei niinkään maistu kananmunassa. Älä päästä vettä kiehumaan liikaa, vaan anna sen kuplia hiljalleen.
Pyöritä kauhalla veteen voimakas pyörre, tuo kahvikuppi mahdollisimman lähelle pintaa ja kupsauta kananmuna pyörteeseen. Anna pyörteen laantua ja jätä muna kypsentymään veteen kolmeksi minuutiksi (tai vaikka neljäksi, jos ei halua liian valuvaa keltuaista). Nouki kananmuna vedestä varovasti kauhalla ylös. Ylimääräiset valkuais”riekaleet” voi siistiä veitsellä pois.

En osannut päättää söisinkö kananmunan pelkästään paahdetun voileivän päällä, vai lisäisinkö siihen jotain, joten tein molempia. Toiseen leipään tuli voita, kalkkunaa(kinkkukin käy), juustoa, tuoreita pinaatin- ja rucolan lehtiä, retiisiä, hieman kevätsipulia, sekä suolalla ja pippurilla maustettu uppomuna. Tämä oli selkeästi illan voittaja, kaikki maut sopivat hyvin yhteen. Oli pakko tehdä toinenkin.

Tags:

Meillä on vihdoinkin näytetty vihreää lippua lohelle ja ruusukalitkin ovat jopa tervetulleita. Näitä onkin sitten menetettyjen vuosien edestä tarjoiltu nyt ja paljon.
Olisit silti hyvä mies voinut aikaisemmin päättää, että ei ne kala ja kaali sinua tapakkaan.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tälläkertaa tein lohta hunajan ja soijan kanssa. Yksinkertaisuudessaan kuumensin hunajan ja soijan (sekä mukaan vähän sitruunanmehua) pannulla kuplivaksi ja kippasin lohet sinne nahka ylöspäin saamaan makua, sekä rapeaa pintaa alla olevasta mönjästä. Muutaman minuutin päästä käänsin lohet ja ripottelin pinnalle suolaa ja valkopippuria.
Ruusukaaleista poistin kovan kannan ja päällimmäiset lehdet, keitin niitä ehkä minuutin muiden kasviksien seassa ja lopuksi vielä pyörittelin hetken pannulla voissa.
Riisi puolestaan on ihan tavallista pitkäjyväriisiä, minkä tunnollisesti keitin paketin ohjeiden mukaan. En ole riisin ylin ystävä ja suosin enemmän ruuanlaitossa sushiriisiä, jos jaksan sitä tehdä. Tavallinen on aika tylsän makuista ja kuivahkoa. Jokatapauksessa, riisin kypsennettyä tiivistin osan niistä kuumalla vedellä kostutettuun teekuppiin ja kippasin lautaselle tuollaiseksi toden totta hienoksi keoksi. Oikeaksi mestariteokseksi.
Lopuksi vielä haalin pannulle jääneet soijanrippeet kasaan ja lisäsin ne lautaselle kastikkeeksi. 
Oli hyvää ja helppoa.

 var _gaq = _gaq || []; _gaq.push(['_setAccount', 'UA-29543225-1']); _gaq.push(['_trackPageview']); (function() { var ga = document.createElement('script'); ga.type = 'text/javascript'; ga.async = true; ga.src = ('https:' == document.location.protocol ? 'https://ssl' : 'http://www') + '.google-analytics.com/ga.js'; var s = document.getElementsByTagName('script')[0]; s.parentNode.insertBefore(ga, s); })();

 

Tags:

Olen tainnutkin joskus täällä mainita yhden lempiruokani olevan Japanilainen SukiYaki.
Pataruoka mikä koostuu ohueksi suikaloidusta lihasta, kasviksista ja makeasta kastikkeesta.

Itsehän luulin pitkään, että annoksen valmistaminen vaatisi vähintään huippukokin taitoja ja joitain salaisia Japanilaisia ainesosia, mutta reseptiin käsiksi päästyäni valkenikin minulle, että aineksista kaikki läytyy ihan citymarketimme katon alta ja taitoihin riittä kai vain se maalaisjärki.
Olin aika iloinen.

SukiYaki 2-3 hengelle.
Kasvikset:
puolikas kiinankaali
kaksi pientä paprikaa
pieni purjo
n.4 herkkusientä

Kastike:
Soija 2dl
Sake 2dl
Mirin 1dl
Sokeria reilu 1/2 dl

Lisäksi n. 200g naudan marmorifilettä ja 200g porsaan sisäfilettä
3 kananmunaa
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä nopea ja luultavasti hyvin sekava selonteko valmistuksesta.

Liha taitaa olla tämän ruoan vaativin ja tietysti kallein osuus.
(Älä edes harkitse ostavasi  Pirkan valmissuikaleita, muuten voit luovuttaa samantien)  marssi siis lihatiskille mureimman naudanlihan kohdalle ja valitse hyvännäköinen ison nyrkin kokoinen pala.
Laita lihat hetkeksi pakastimeen. Älä anna jäätyä, vaan jähmettyä hieman, niin että lihasta on helpompi leikata ohuita viipaleita.

-Suikaloi kasvikset.
-Mittaa kastikkeen aineet kulhoon
-Ota jäähtynyt liha pakastimesta ja suikaloi siitä terävällä veitsellä mahdollisimman ohuita viipaleita.
-Aseta viipaleet kahden kelmun väliin ja nuiji liha hellästi aivan litteäksi.
-Kaada kastike pieneen kattillaan ja kiehauta miedolla lämmöllä.
-Kuumenna iso wokkipannu ja lisää pieni nokare voita.
-Ensin ruskista hieman possun ja naudanlihaa. Tee tilaa kasviksille ja lisää ensin purjo, parikat, sienet sekä viimeisenä kiinankaali.
-Hämmennä hetki ja lisää lämmitetty kastike joukkoon.

SukiYakia syödään suoraan padasta puikoilla, joten aseta pannu keskelle pöytää. Riko pieniin kulhoihin kananmunat ja sekoita puikoilla keltuainen rikki.

Sitten vaan puikot pataa, dippaa kananmunaan ja pistä suuhun.
Voin luvata, että vaikka kuinka hassulta raaka kananmuna kuulostaakin, niin maku on ihana.

P.s. Sakea saa alosta, se maksaa n. 4euroa. Miriniä löydät hyvin varustetuista ruokakaupoista yleisimmin sieltä sushitarvikkeiden hyllystä.

 

Tags: