Viime keskiviikko oli täynnä koiranpentuterapiaa ja aurinkoenergiaa.

Ystäväni on saanut juuri uuden karvapallorovauvan. Niin suloinen tapaus, että en voi lakata hymyilemästä sille. Tapitan vaan, rapsuttelen ja puhun mitä oudoimmalla vauva/murrosikä/lässynlää äänellä. Vähemmästäkin nousee koirakuume, onneksi kaveripiirissä on muutama tällainen suloinen tapaus. Ihan vielä en itse pystyisi reissaamisen takia koiraa hankkimaan, mutta ehdottomasti joku päivä vielä.

 

Aurinkoista viikonloppua 🙂

Tags:

 

Muutama viikko on ollut vaihtelevan aurinkoista, kiireistä ja tapahtumarikasta.
Tuntuu, että olen valittanut kiireestä liikaa, vaikka kiire on ollut kivaa. Se, että on monta rautaa tulessa, on oma valinta. Omat projektithan ne on siellä ahjossa kuumenemassa ja mitä pidempään liekki pysyy yllä, sen parempi.

Muistatteko kun kerroin, miten etuoikeutetulta tuntuu työskennellä ystävien kanssa?
Kiireisinä aikoina se on aikataulullisesti ollut myös todella iso plussa. Pressitilaisuudet ovat tuntuneet viimepäivinä ylellisyydeltä. Paikalta missä voi työn lomassa myös hetken rentoutua, inspiroitua ja vaihtaa ajatuksia kollegoiden ja ystävien kanssa.

Toisinaan tosin eksymme työaiheista ja keskustelut seikkailevat mitä oudoimmissa, mm:
– Loopin Jekun eeppisessä Monacon seikkailuissa
– Kuinka säikäyttää Kira mustekalalla
– Miten tehdä uutta tv-formaattia 
– Kidnapata ystävä
– Saada passionhedelmä puutarha

Punottu on juonia vähän kaikenlaista, samalla kun Holidayn upeassa ravintolassa GinanTricon lounaalla ihastelemme bomberinkirjoista syksymallistoa. Katsottu on Yrjönkadun uimahallissa Lidlin (kyllä, sen ruokakaupan) kesäistä muotinäytöstä, illallistettu Kämpissä Peronin vieraana ja juostu katoksen alle sadetta suojaan Savoyn terassilla BikBokin syksy/talvi mallistojen pressitilaisuudessa.

Lohduttava tietää, että kesän jälkeen muotimaailman syksy näyttää näin huokuttelevalta ja samat ihmiset pysyvät mukana tulevia tapahtumia koluamassa.

 

(Last three pictures by Janita Autio)

Tags:

 

Joskus viime kesän keskivaiheilla lyötiin poikaystäväni kanssa vetoa vähän kaikesta.
Kuten olettaa saattaa – hävisin niistä useamman.

Olisikohan tämä ollut se kerta, kun minun piti keksiä oma vitsi. Niin hauska, että se saisi kaikki nauramaan vedet silmissä. Tai se, kun minun piti osata säikäyttää poikaystäväni niin, että se oikeasti hyppäisi kattoon.

Vitsi oli tietenkin surkea. Pikku-Kalle vitsi, minkä olin itse asiassa keksinyt jo ala-asteella ja säikäytyksenä luulin toimivan kannullisen jääkylmää kurkkuvettä poikaystäväni niskaan tämän katsoessa telkkaria.
Eihän se edes liikahtanut siitä.

En muista mitä kaikkea häviäjänä jouduin tekemään, mutta kerran panoksena oli se, että hävitessäni poikaystäväni saa kirjoittaa nimissäni tänne blogipostauksen.
Oletin jotain noloa tai outoja paljastuksia, mutta teksti olikin aika hellyttävä ja tuota tiskiharjajuttua lukuun ottamatta jopa totta.

En tiedä miksi en koskaan julkaissut tätä. Kai koko juttu jäi vähän kesken, mutta täältä se nyt tulee. Poikaystäväni “paljastukset” minusta reilun vuoden takaa.

 

♦ Rakastan löysän korvapuustin keskustan syömistä. Kokeilen melkein aina ensin sormella onko pulla mahdollisesti pehmeä keskeltä ennen ostoa. Petyn suuresti jos pulla on paistettu loppuun asti kypsäksi. Rakastan muutenkin vähän löysän kypsiä leivonnaisia.
♦ Saan kylmiä väreitä tosi helposti.
♦ Tykkää kärpästen äänistä mökillä.
♦ Olen tosi säikky, minulle ei saa heittää MITÄÄN ”ota kiinni” -vitsillä.
♦ Unohdan aamukahvini lähes aina. Lämmitän kahvini muutaman kerran uudestaan ennen kuin saan sen kokonaan juotua.
♦ Olen kerran melkein nostanut katiskan järvestä. Ensi kerralla saan sen itse kokonaan ylös.
♦ Puhun usein siitä kuinka ihanaa olisi käydä juuri nyt uimassa. Puheista huolimatta en ole käynyt tänä kesänä kuin kaksi kertaa pulahtamassa vedessä, uimiseksi sitä ei voi kutsua.  
♦ Suuni kirvelee mansikoista. Ostan torilta mieluummin tuoreita vadelmia ja herneitä.-

♦Minulla on aina ollut tiskikone. Viimeksi mökillä kysyin, tuleeko tiskiaine tiskiharjaan niin kuin hammastahna hammasharjaan.

 

Tags: