HALLOWEEN Tomb Raider 06 marras 2014
Jollain sortin ihmeellä olen onnistunut välttämään elämäni aikana kaikki mahdolliset naamiaiskinkerit ja halloweenhuvit. Jos ei lasketa lapsuudenajan kissa-asuani – mitä käytin joka ikinen kerta, oli kyse sitten tarhan naamiaisista tai virvonvarvon -päivästä, niin julkisesti en ole tuolla tepastellut pukeutuneena mihinkään muuhun kuin turvallisiin rääsyihini ja tutuksi tulleeseen omaan naamariini.
Tämä vuosi oli poikkeus. Siitä piti huolen jo monia viikkoja ennen tätä juhlapäivää ystäväni, joka taitaa olla meidän jokavuotinen naamiaisasu-natsi. ”muista asu, muista asu” hoettiin kaikille ja se kyllä toimi. Kaikilla oli se asu.
Oli kaikkea Tarzaneista Turtlesiin ja paavista naiseksi pukeutuneisiin miehiin.
Meidän tyttöporukassa oli monta zombi-cheerleaderia, nyrkkeilijä, pääkallomaalauksia, poika ja minä; Lara ”sieltä mistä aita on matalin” Croft.
En oikeasti ole koskaan haaveillut olevani seksikäs seikkailija-arkeologi pelisankaritar, mutta kerrankin minunkin vintilläni välähti. En tarvitsisi asuun mitään muuta kuin ranskanlettiin lisäkkeen ja reisiasekotelot!
Shortsit, toppi ja maiharit löytyy omasta takaa. Asun viimeisteli ehdottomasti vielä kaksi karannutta hiussortuvaa ja Tomb Raiderini oli valmis.
En tiedä johtuiko se siitä, että maihareissa ja ranskanletissä oli loppupeleissä todella rento juhlia, mutta minulla oli yksi hauskimmista illoista naisseikkailija muistiin.
Tanssittiin varmaan tuntitolkulla huiskat ja leikkipyssyt vaan Adamsin parvelle heiluen, naurettiin, höpöteltiin ja mentiin nukkumaan aivan liian myöhään, mutta kyllä sitä saikin yhden Halloweenin ihan täysiä niiden kaikkien unohdettujen halloween-juhlien jälkeen vähän juhlia.
