Eikö meillä kaikilla ole välillä vähän hassuja tapoja, ajatuksia, pelkoja, iloja, maneereja tai muistoja? Mielestäni ne ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Ihan kuinka pieniä juttuja tahansa. Tavallisia tai kummallisia, mutta persoonallisia yksityiskohtia.

Ehkä siksi pidänkin niin paljon näistä listoista. 10 asiaa joita et tiennyt minusta. – luen niitä muiden blogeista aina niin hassulla mielenkiinnolla, että pitkästä aikaa piti koittaa muistella myös niitä omiakin kummallisia juttuja. 

 

 

  • Nukkuessa varpaani eivät saa pilkottaa peiton alta. Ei siksi, että niille tulisi kylmä vaan siksi, että olen varma, jonkun muuten vetävän niistä yön aikana.
     
  • Kun 18-vuotiaana sain tädiltäni lahjakortin Stockmannille, ostin sillä iskuporakoneen.
     
  • Olen surkea ottamaan selfieitä. Mielestäni älypuhelimeni kamerassa on ufo-linssi ja se suodattaa minut näyttämään puhelimen kautta aina ihan humanoidilta.
    Tajusin juuri, että Instagramissanikin on 535 kuvaa, mistä ehkä reilu 10 on niin sanotusti itse itsestäni ottamia. Ehkä tämä ei tosin ole huono asia. Kuvia tästä naamasta on muutenkin liikaa, en tarvitse niitä tukkimaan myös sitä puhelinta.
     
  • Nukun nykyään usein mahallaan, ilman tyynyä, ja kädet sivuilla. Sillä tavalla, että näytän koko yön ihan mäkihyppääjältä ilmalennon aikana.
     
  • En ole koskaan ollut häistä haaveilevaa tyyppiä, mutta katson toisinaan silti kaikenmaailman hääohjelmia, ja voinkin hieman nolona myöntää suosikkini joskus olevan; Neljät häät Amerikassa.
    Myös Unelmien poikamies/tyttö kaikessa draamassa ja lässynläässään näkyy usein meidän telkkarissa 😀 
     
  • Suurin osa ystävistäni ei ole koskaan nähnyt minua kunnolla humalassa. Minulla on aina ollut se ”hyvä viinapää” ja jos se joskus pettää, niin luikin äkkiä kotiin turvaan, koska en tykkää olla ihmisten ilmoilla liian humalassa.
     
  • Jos minulla on kuumetta, olen yhtä piipittävää kuumemittaria. Lämpötila on jostain syystä oltava aina tiedossa ja niitä mittareita löytyykin koko ajan kainaloista ja korvista.
     
  • Tiettyjen kankaiden tekstuuri aiheuttaa minussa outoja puistatuksia. Melkein kuin vihlontaa. Reaktio on vähän sama kuin viiltäisi kynsillä liitutaulua ja eniten inhoankin ihan perus sormikkaiden kangasta. En esimerkiksi pysty edes katsoa jos joku ottaa sormikkaan pois kädestään hampailla.
     
  • En tykkää käyttää läppäriä ilman hiirtä. En ainakaan töitä tehdessä, koska silloin touhu on yhtä tuhoon tuomittua kuin tyyliin piirtäminen ilman kynää. Jos unohdan hiiren kotiin esim. Ulkomaille lähdettäessä, on sellainen jostain heti ensitöikseen hankittava.
     
  • Pienenä lempipuuhaani oli istua yksin kallioilla tuntikausia ja kuunnella kummallista musiikkia korvalappustereoista. Myös teininä kun omistin jo onnellisena kannettavan cd-soittimen jatkoin istuskelua kallioilla kuunnellen vanhoja rokkiklassikoita ja muistaakseni Taru Sormusten Herrasta -musiikkia?

Huomasin että vastaavanlaisesta postauksestani on melkein tasan vuosi. Se löytyy täältä. Mihin aika katoaa? Ehkä pitäisi taas istua alas kalliolle Taru Sormusten Herrasta kanssa ja pohtia tätä asiaa. Tai edes kaivaa se porakone tuolta kaapista. Olen käyttänyt sitä varmaan alle viisi kertaa.

Myönnän. Minä pidän takeista. Pidän monista muistakin asioista, mutta erityisen kivoista takeista pidän erityisen paljon. Ihan jo vain siksi, että niitä on erityisen vaikea löytää.

Siksi kai kuvittelen takkieni olevan niin erityisiä, että niitä voi nimetä.
Tämän takki on nimeltään Mymmeli-takki. Ja vaikka siinä ei ole oikein mitään järkeä, niin se sai nimensä vain sen takia, että muistuttaa minua vaaleanpunaisesta Mymmeli-muumimukista.

 

Olette kyselleet paljon Mymmelitakista, joten ajattelin kertoa vielä näin omassa postauksessa ostaneeni sen syksyn alussa Zarasta.
Jos oikein muistan vastaavia oli myös harmaina ja mustina, mutta hattaranvärisenä takista vasta kuoriutuikin upea.

Hattaratakkeja ja Mymmeli-mukeja. Mutta arvatkaa mikä tiputti minut vaaleanpunaiselta pilveltäni päin kovaa Stockmannin lattiaa? Arabian osastolla muumimukien vieressä oli Arabian Angry Birds –mukeja.
En niin hirveästi pidä niistä. Nuo lentävät pallerot ovat vihaisia ja vaikka siellä joukossa oli yksi vaaleanpunainenkin tipu, en voinut sivuuttaa kauhistuttavaa ajatusta siitä, että onko Angry Birdsit 2000- luvun Muumeja?

 

 

 

 

                       Takki – Zara // T-paita – Monki // Housut – Gt // Kengät – Vans // Laukku – Chanel // Aurinkolasit – LeSpecs 

                                                                           Kuvat: Kira Kosonen @ Blond Rivets

 

 

 

Nyt ollaan jo kotona. Tässä sohvalla, teemuki kourassa, tietokone sylissä selailen Lagosin kuvia.
Olo on aikaisesta aamuherätyksestä huolimatta virkeä ja päällimmäisenä mielessä vain se, miten pikku lomamme Lagosissa oli ihan mielettömän mukava.

 

 

Kaikki matkathan ovat aina hieman erilaisia ja upeita kokemuksia, mutta tämä jää varmasti muistoihin jo siinä mielessä erikoisena, että se oma villa vaan oli niin huikea, isolla porukalla oli ihanaa lomailla ja kaikki oli niin rentoa.

Muutama ekstrapäivä olisikin ollut vielä erittäin tervetullut, mutta kalenteri kertoo että pitää lähteä.
Enkä varmaan ehdi purkaa edes matkalaukkua, nimittäin ylihuomenna on jo oltava taas Helsinki-Vantaalla. Kohteena Kööpenhamina.

Sitäkin tosin odotan jo innolla – mukana kivoja blogikollegoja ja Britney Spearsin Changelle suunnitteleman alusvaatemalliston Euroopan lanseeraustilaisuutta.
Jäämme Kiran kanssa vielä yhdeksi ylimääräiseksi yöksi. Tämä on ensimmäinen kertani Köpiksessä, joten on kiva nähdä vähän enemmän kaupunkia.

 

 

Mutta nyt tee on juotu ja sauna alkaa olla lämmin. Tämä kylmä ilma ja voimakas viima tunkeutui heti laskeuduttuamme luihin ja ytimiin ja olen vieläkin ihan jäässä. Iso kiitos saunallemme, että olet erityisesti tänään tässä asunnossa.

Palataan siis huomenna kattavamman Lagos postauksen kanssa 🙂

 

 

   

Toppi & Mekko – Zara // Aurinkolasit – LeSpecs // Laukku – Céline
                                         
                                                           Kuvat – Eevi