Kaupallinen yhteistyö: Samsung & Indieplace


Me meditoidaan, treenataan, nukutaan ja kuunnellaan musiikkia yhdessä.

 

Aiemmassa postauksessa kerroinkin, että nyt on uusi Samsung Note10+ älypuhelin kourassa ja siinä samalla myös Galaxy Watch Active2- älykello löytyy ranteesta ja langattomat Galaxy Buds -nappikuulokkeet korvista.
Alkutahmeudet alkaa olla nyt taputeltuina ja elän uuden älyperheeni kanssa sulassa sovussa onnellista arkea. Itseasiassa saatan olla heihin jopa hieman kiintynyt, miltei  takertuva – ovesta kun ei lähdetä enää ulos ilman tätä kolmikkoa.

Näistä piirteistä tykkään heissä erityisesti:

WATCH ACTIVE2- älykello yllätti.
Ei mikään peruskello, vaan lähempänä jotain valmentajaa ja treenikaveria.
Tykkään kun se ilmoittaa tomerasti jos olen istunut liian kauan aloillani. ”Olisiko jo aika liikkua, olet istunut tunnin tekemättä mitään” – lukee kellotaululla, kun minä istun huonossa ryhdissä tietokoneen ylle kumartuneena. Ilman kelloa, nököttäisin siinä takuulla vielä huomenna. Nyt heti kun tunnen värinän ranteessa, kohennan automaattisesti ryhtiä, saatan nousta vähän venyttelemään raajoja ja joskus jopa käyn pikku happihyppelyllä ulkona. 

”Vielä 500 askelta, pystyt siihen”.
Tykkään kun kello kannustaa kävelemään lisää silloin kun tallustan palaverista kotiin. Ehkä sen ansiosta päätinkin valita oikotien ja hissin sijasta pidemmän reitin ja portaat. Istumatyössä päivittäisten askelsuositusten seuraaminen ja saavuttaminen tuntuu tervetulleelta. Olo on paljon reippaampi kun jaksaa toimistopäivinäkin vähän ekstraliikkua.
Näiden lisäksi kello seuraa myös stressitasoa, treeneja, askelia ja unta. Mm. Kauan olen saanut yöllä syvää unta ja kuinka pitkään meni nukahtamisessa.

Tämän lisäksi kelloon tulee viestit ja näät jos joku soittaa. Siitä löytyy myös Spotify!
Tykkään erityisesti siitä, että voin lähteä lenkille todella kevyin varustein, kokonaan  ilman puhelinta.
(Ainiin ja onhan se myös vedenkestävä. Tämä on mukana myös uimatreeneissä ja se laskee allasmittoja).

Tätä kaikkea tukee myös puhelimesta löytyvä Samsung Health -osio. Jos haluaa ihan kunnolla pistää treenivaihteen päälle, voi sinne kirjata kaikkea ruoka-annoksista, vedenjuontiin ja jopa verenpaineeseen. Täältä löytyy myös treeniohjelmia liikepankkeineen, meditaatio-ohjelmia ja jopa ”unisatuja”.
Kaikkihan me rakastetaan joogatunnin loppurentoutusta? Täältä löytyy erilaisia rentoutusohjelmia ja itse uniongelmaisena rakastan maata iltaisin paikoillani ja kuunnella näitä.
Ehdottomasti yksi paras Tykkään  -juttu koko puhelimessa 🙂 

 

GALAXY BUDS
Tykkään siitä, että kummassakin nappikuulokkeessa on kosketusalusta, jota napauttamalla voit tehdä erilaisia toimintoja. Ei tarvitse kaivaa puhelinta taskusta, vaan esim. Napauttamalla kuuloketta kaksi kertaa, vaihdat kappaletta. Halutessa voit itse lisätä ja muokata kosketusalusta-toimintoja, tai laittaa ne kokonaan pois päältä jos kuulokkeiden naputtelu ei tunnu luontevalta. 

 

 

GALAXY NOTE10+ PUHELIN
Tykkään edelleen älykynästä ja erityisesti sen kaukolaukaisin toiminnosta. Ilman kynää, puhelin ottaa kuvan myös kättä heilauttamalla. (Siis tämä toimintohan pitäisi olla kaikista maailman puhelimissa).
Tykkään kuvien ja videon laadusta, todella monista mahdollisuuksista muokata, laajakuvasta, sekä siitä, että Samsung puhelimesta saa kuvan siirrettyä suoraan albumista Instagramiin ja puhelimen kamerassakin on Instagram osio valmiina.
Tykkään erityisesti myös akun kestosta, pikalataus-mahdollisuudesta ja siitä, että voit antaa/ottaa virtaa myös kaverin puhelimesta. 

 

 

Miettikää, että suurin osa näistä lempitoiminnoistani ei ollut minulla aiemmin ollenkaan saatavilla ja nyt olen niihin aivan koukussa 😀

Tags:

 

• Kymmeniä muka sensuelleja aamuaurinko pilkottaa ikkunasta -kuvia • Kasvitieteellisen puutarhan seinätikkaat on niin makeita (vähintään 20 kuvaa) • Olympus kuvauskoulutuksen ruokarekvisiittaa meni enemmän suuhun kuin kuviin • Inspiraatiokansio täynnä outoja teekannuja  • Pieleen menneitä ryhmäkuvia, missä näytän onnelliselta kärpäseltä auton tuulilasiin liiskaantuneena (n. 7 samanlaista) • Kukkia ja sotkua • Ninjana olemisen haaveilua • Kuinkakohan monta eri lentokoneen samanlaista siipikuvaa on jo tässä puhelimessa? • Valinnanvaikeutta kenkäkaupassa •  Björn Borg Skin mallistoa • Muumitaloja huvilakadulla • Nyx-lanseerauksen selfiekaksikko. (Vain yksi kuva) • Peace and Love pizzatestailua • Vain minä kuvasin Adidaksen tapahtumassa vesikannuja • Kenkäkloonien piirileikkejä • Kauden pakollisin tulppaani blogiklisee –kuva (kolme kappaletta) •

 

 

//• Wannabe sensual morning sun -photo • Botanical Garden ladders are so cool • Olympus photo props berries, which I ate • Yes I have teapot inspiration folder • Group photo gone wrong • Flowers and mess •  Dreaming to be ninja • How many identical airplane wing photos I already have? • Hello Mr. Martens, can I have both of you? • Björn Borg Skin collection • Moomin houses • Nyx-launch selfie dummy duo • Peace and Love Pizza testing • Flavored waters are awesome too • Shoe clones • Blog clichéd tulip photo•

Tags:

Olen aina omannut kätevän hälläväliä asenteen, välillä se tosiaan on kätevää – välillä voisin tehdä muutakin kuin vain kohauttaa olkiani ongelmille. Sellainen ylenpalttinen ongelmissaan märehtiminen on kuitenkin mielestäni hieman turhaa (erittäin turhauttavaa). Välillä voi antaa vaan olla. Kerranhan me vain eletään ja diipadaapa.

(Näistä ja joistain tuntemattomista syistä päätin Paul McCortneyn sanoja lainaten tunkea tuon Let it be tekstin J kirjaimeen ja myös siksi, että molemmat olisivat yksinään olleet tylsiä).

Muutama viikko taaksepäin käytiin Legacyssä ottamassa pikkujuttuja. Minä olin luovasti piirrellyt omaani edellisenä yönä silmät ristissä puolisentuntia, mutta lopputuloksesta tulikin kätevä kahden hankkeilla olevan tatuoinnin yhdistelmä. Perus alkukirjain ja pikkuteksti sulassa sotkussa.

Laitoin tatuoijan piirtämään kirjaintani neljä kertaa ennen kuin olin tyytyväinen. Tekstin piti olla tarpeeksi pientä ja mieluiten hieman jopa sotkuista ja vaikeasti luettavaa. J:n piti olla siro ja kaarien piti mennä juuri niin ja näin. Taisin olla aika rasittava ja minulle kerrottiinkin, että nyt oli viikon vaikein tatuointi ehdottomasti. Jokatapauksessa lopputulos oli aivan täydellinen, että kiitos ja kumarrus vaan Jussille.

Sitten se Laurin mäkkisafka. Tarkoitus on kai ottaa ”pikkusälää” sinne tänne minne mahtuu, old school- tyyppisesti, mistä minä en luultavasti tajua mitään.
Yksinkertaisuudessaan kuitenkin Lauri rakastaa BicMac ateriaa. Rakkaus näkyy vähintään kolme kertaa viikossa, joskus joka päivä. Ja kyllä en tosiaankaan tiedä minne se menee, nimittäin tuo ei tuosta liho, vaikka syö sen mäkkiateriansa, minun tekemän illallisen ja paljon vaaleaa leipää pitkin päivää ja joka päivä.

Samapa tuo minulle ja sama myös se mitä ihoonsa tatuoi, kunhan itse tykkää. Puutun asiaan vasta sitten jos hankkeilla on vaikkapa iso sipuli keskelle otsaa. Ja ehkä vähän aikaisemminkin.

 

Tags: