Toissapäivänä pakattiin parhaan ystäväni Saaran matkalaukut täyteen Fazerin suklaata, ruisleipää, tillimaustetta, korvapuusteja, tulevan vauvan vaatteita, suomikirjoja muumitavaroita, leluja ja jopa saunatuoksuja, ja lähetettiin neiti muutaman matkalaukun sekä yhden vauvan turvakaukalon kanssa takaisin Etelä-Afrikkaan kohti Kapkaupunkia.

Vierashuoneemme tuntuu heti kovin tyhjältä kun sieltä ei kuulu Saaran naurua tai joka aamuista tömistelyä pitkin kotimme lankkulattioita.

On kyllä rikkaus, että on ulkomailla asuva ystävä. Sitä osaa tämän Suomivierailun aikana nimittäin katsoa itsekin kotikaupunkiaan ihan eritavalla kun toinen on niin innoissaan joka ikisestä kadunkulmasta ja uudestaperunasta.
Sydämientäyteisen filtterin läpi ihasteltiin valikoimaa kaupassa, virastojen toimivuutta, ruokaa, taloja, toreja, saaria ja sitä miten helppo on Helsingissä kävellen  joka paikkaan liikkua.

On  myös suuri rikkaus, että on ulkomailla asuva ystävä, nimittäin Saara tuo mukanaan joka kerta hyvin paljon naurua ihan omanlaisen suomenkielen sanavarastonsa kanssa.

Etelä-Afrikassa lähes kahdeksan vuotta asuvalla ja pelkkää englantia päivittäin käyttävällä on ymmärrettävästi suomisanoissa varmasti vähän hakemista.
mm. nämä aiheuttivat meissä naurukohtauksia

 

Saaran luvalla, täältä tulee Saara-Suomi sanakirja:

 

Ankkavene = Uimapatja

Kurna = Kaarna

Keppikorkeus = Korkeushyppy

Karjalanpulla – Karjalanpiirakka

Vihreästä kateellinen – Kateudesta vihreä

Kun antaa pikkukäden, se vie koko sormen =Kun antaa pikkusormen, se vie koko käden

Katri Niskanen soittaa tänään Löylyssä = Suvi Teräsniskalla on keikka Hernesaaressa

 

Muistaisinpa näitä enemmän 😀  Ehkä maailman suloisin Saara <3
Onko teidän ulkomailla asuvilla ystävillä ihan omia Suomisanoja?

 

Photos: Mona Salminen

Tags:


kaupallisessa yhteistyössä Peñasolin kanssa*

 

Laiturinnokkaan pystytetty pieni elokuvateltta. Mattoja, muhkeita tyynyjä, tapas-naposteltavaa, kannu kylmää Peñasol sangriaa, auringonlasku ja läppäriltä pyörivä Hachiko koiraelokuva, mikä ei muuten todellakaan auttanut valloillaan olevaa koirakuumetta.

Poikaystäväni sanoi, että hyttyset syövät meidät elävältä jos katsomme leffan ulkona, mutta kuin tilauksesta koko tuon elokuvan ajan sudenkorennot lentelivät ympäri meidän ulkoilmateatteria ja napsivat hyttysiä niin, että me saimme olla rauhassa.

Tuntui kun ne olisi tilattu siihen. Tuntui jopa hieman maagiselta. Kiitos sudenkorennot olitte hyvin avuliaita.

 

Lempipuuhaani onkin ollut hyödyntää lämpimät illat ulkoilmaelokuvilla. Ollaan käyty katsomassa Kino Engelin sisäpihalla muutama elokuva ja panostettu ihan kunnolla rakentamalla itse myös oma tunnelmallinen leffateltta.

 

Tässä resepti onnistuneeseen Sangria & tapas leffailtaan ulkona:

  • Ajoita leffailta auringonlaskuaikaan, mieluiten reilu puolituntia ennen auringonlaskua.
  • Laita läppäri pienen teltan sisälle (tai vaikka kallellaan olevan avonaisen pahvilaatikon) näin valo ei häiritse yhtä paljon ja ruudulta näkee elokuvan paremmin.
  • Varmista että akku on täynnä sekä läppäristä, että puhelimesta. Jaa puhelimesta netti tietokoneeseen, tai lataa leffa valmiiksi.
  • Asettele läppärin eteen mattoja, vilttejä ja isoja tyynyjä.
  • Luo tunnelmaa lyhdyillä, kynttilöillä tai pienillä paristoilla toimivilla valonauhoilla. Voit hyötykäyttää myös jouluvalotuikkuja.
  • Kasaa isolle tarjottimelle sekalaisesti pientä naposteltavaa. Juustoja, oliiveja, hedelmiä, dippivihanneksia, leikkeleitä, dippejä, minileipiä, lihapullia – mitä tahansa helppoa sormisyötävää.
  • Juomapuolen hoitaa kätevästi raikas Peñasol Sangria. Varsinkin iso kolmen litran hanapakkaus on superkätevä kantokahvan ja hanan ansiosta. Ota mukaan kylmälaukkuun jäitä, hieman viipaloituja sitrushedelmiä ja tee omat sangriadrinkit paikanpäällä 🙂 Juomaa löytyy myös pienemmissä litran kartonkitölkeissä, sekä valkoviiniin, että punaviiniin tehtynä. (Punaviini on ehdottomasti oma suosikki).
  • Tilaa paikalle sudenkorentoja. Jos ei onnistu ja tiedät paikan kuhisevan hyttysiä niin varustaudu hyttyskarkoitteella.
  • Rentoudu, paina play-nappulaa, ota mukava asento, kaada lasiin sangriaa, lisää jäitä ja nauti kesäillasta ♥

 

 

Psst.. Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholia ei saa kommentoida, mutta kaikesta muusta voidaan kyllä keskustella kommenttiboksissa 🙂 

 

• Pyykkivuoreni muistuttaa Pisan tornia miehen minimaalisen kalsariläjän rinnalla. Mies pesee ehdottomasti useammin pyykkiä ja aina pieniä määriä kerrallaan. Minä kuulemma täytän pyykinpesukoneen liian täyteen ja mies paasaa aina vierellä, ettei noin iso määrä peseydy kunnolla. Mielestäni peseytyy ihan hyvin koska eivät ne ole koskaan sieltä uloskaan tulleet likaisina 😀

 

• Mies tykkää käyttää tuoksuvia pyykinpesuaineita ja minä tuoksuttomia. Tässä kohtaa annan periksi, nimittäin mies on meillä enemmän se lakanoiden ja pyyhkeiden pesuvastaava.

 

• Miehen mielestä hän täyttää järkevämmin tiskikoneen. Minulla on kuulemma liikaa päällekkäin astioita. Jos minulta kysytään, niin astiathan vain hellästi nojailevat toisiinsa. Jos mieheltä kysytään, ne ovat kuin likaisten astioiden jättimäinen maatuska.

 

• Minun mielestäni kaikki tavarat pitää olla omilla paikoillaan järjestyksessä ja mieluiten piilossa omissa laatikoissaan. Miehen mielestä on ok pitää piuhoja, ruuvimeisseleitä ja ties mitä pyöränosia ruokapöydällä ja tuoleilla.

 

• Miehen mielestä aluslakana pitää vetää sänkyyn jollain todella oudolla tiukennustekniikalla mitä en ole vieläkään oppinut. Vai esitänkö vain.. Haha, jos et halua tehdä jotain itse, tee se huonosti. Miten muutenkaan saisin hänet auttamaan lakananvaihdossa?

 

• Miehen mielestä kaikki hänen kitaratarvikkeensa ja urheilupalkintonsa pitää olla mahdollisimman esillä. Mieluiten tietty seinillä kiikkumassa tai itse tehdyillä palkintopaaleilla asunnon paraatipaikoilla.
Anteeksi nyt vain, mutta koristanko minä seiniämme ikivanhoilla esteratsastuksen palkintoruusukkeilla?

 

• Meillä on omat kukat mitä kastelemme. Miehellä yksi rahapuu (mikä on nyt kuollut. R.i.p) minulla kaikki muut 15 viherkasvia hoidettava.

 

• Roskis on yksi mysteeri meidän taloudessa. Meillä on pieni sekaroskis ja se täyttyy aina ennätysvauhtia. Miehen mielestä täysinäistä roskista ei saa sulkea eikä varsinkaan siirtää minnekään – herranjumala puhumattakaan siitä, että ne veisi eteiseen odottamaan roskienvientivuoroa.
En ole vieläkään murtanut tätä koodia – minne laitan roskat kun edellinen on kukkuralleen täysi eikä minulla ole aikaa käydä roskakatoksella? Meillä on myös erikseen bio, pahvi, metalli ym roskikset ja välillä tuntuu että elän jossain todella huonosti organisoidussa jätelaitoksessa.

 

• Miehen mielestä tiskit voi laittaa ihan likaisina tiskikoneeseen. Meillä on taas kotona pienestä pitäen huuhdeltu ensin hyvin ettei jää kovettumaan, tai ettei koneeseen tule tukkeutumia.
Mielestäni mies ei ehkä ihan tajua, etteivät ne astianpesumainokset ole täysin totta. Esim. Fairy mainoksen pojan huoneeseen jäänyt lasagnevuoka (miksi se edes ylipäätänsä on siellä?) ei ainakaan meidän pesukoneesta tule ulos mainoksen lailla kristallinkirkkaana..

 

• Mielestäni vanhoista tavaroista voi luopua, mutta mieheni pitää kynsin hampain vielä kiinni 20v vanhoista pokemonkorteista ja vanha inttilaatikko on kuin mikäkin aarrearkku johon ei saa kukaan muu koskea.

 

• Ja jos ne pokemonkortit ym ovat niin rakkaita, eikö näitä voisi edes säilyttää kellarissa, missä niitä voi käydä silittelemässä aina kun tarve vaatii (eli ei koskaan), mutta ei. Niiden pitää olla siinä hyllyllä ylitsepursuavassa läpinäkyvässä(!) roinalaatikossa, joka aina hyllyn ohi kävellessäni huuta, että katso minua minä olen muuten laatikoksi aika ruma.

 

• Miehen pyörä on kuin kolmas ihminen meidän taloudessa. Suurimman osan ajasta se on vierashuoneessa, mutta aina kun tulen esim. duunireissulta löytyykin pyörä keskeltä olkkaria. Miehen mielestä sitä on kuulemma ”kiva katsella”. Minä taas olen varma, että joku päivä löydän tuon pyörän vielä sängystä omalta puoleltani lakanoista..

 

Mites teidän taloudessa? 😀

 

♥SEURAA TÄÄLTÄ♥
INSTGRAM / BLOGLOVIN / FACEBOOK