♥ Selailen Pinterestistä hääideoita. Paras ystäväni meni juuri kihloihin ja minä saan olla ensimmäistä kertaa elämässäni morsiusneito! Ja vielä Etelä-Afrikassa. Olen haljeta onnesta. Toki myös morsiusneitotittelistä, mutta vielä enemmän suosikkiparini kihlautumisesta.

♥ Löydän muutaman viikon vanhoja asukuvia ja ihmettelen, mihin hamekelit katosivat.

♥ Tuijotan alastonta olohuonettamme ja yritän varata kalenteriini aikaa sisustusprojektille. Kuinka aikaansaamaton voi olla?

♥ Kirjoitan valmiiksi työjuttua ja olen innoissani kuinka helposti tekstiä tulee kun projektikin on kiva.

♥ Hyppelen Kaylan treeniä sunnuntairuuhkassa Esport Bristolissa, ja mietin kuinka paljon ääntä ja puuskahduksia voi tulla kehonpainoharjoittelusta. Hiki valuu, osun hyppynarulla jatkuvasti kattoon, kolistelen ja huohotan. Tuntuu, kuin kaikki katsoisi, että tuo tyttö on yksi sekamelska.

♥ Teen ensimmäistä kertaa protskupannareita valmispussista. Ties kuinka useasti olen ollut aikeissa ostaa niitä Fastin pancake tuotteita, mutta aina epäröinyt ettei ne kuitenkaan ole hyviä. OLI NE. Nam.

♥ Poikaystäväni vaihtaa yrttitarhaani hiekat. Olin ostanut siemeniä sitruunabasilikasta punasikuriin, mutta se laittoi koko kasvattamon täydeltä itämään pelkkää Paksoita (Pinaattikiinankaalia). Silti ehkä suloisinta mitä tiedän.
Paksoisatoa odotellessa.




 

Minähän en itke. Enkä varsinkaan keskellä päivää festareilla selvin päin, mutta jostain täysin käsittämättömästä syystä herkistyin Miklun keikan aikana yksikseni niin paljon, että piti äkkiä kaivaa isot aurinkolasin nenälle, koota itseni ja hakeutua piiloon ystävän kainaloon vähän nolona nauramaan oudolle tunnereaktiolleni.

Ehkä joskus itkettää kun kaikki on vain hetken niin hyvin. Kaikki ystävät ja poikaystäväni siinä, kesä tulossa päätökseensä, aurinko pilkottaa tummien pilvien jälkeen ja se positiivinen fiilis ympärillä tunkeutuu väkisin kyynelkanaviin asti.

 

Ei kai sitä voi enää rehellisemmin kertoa, että viikonloppu Blockfesteilla oli jälleen huikea. Kuinka täydelliset kesän päättäjäiset ja mielettömän hyvin järjestetty festari. Joka vuosi vain paranee. Kiitos ja kumarrus järjestäjille, ystäville ja koko kesälle. ♥


 

Niin että mikä maa, kaupunki, mikä festari, mikä viikko, mikä asunto?
Vähän taas tuntuu siltä, että pää laahaa perässä ja jalat sen kuin kipittävät minkä jaksavat. Syksyn työkiireet tulee vyöryen vastaan, samalla kun yrittää koluta kesä viimeisiä festareita, muuttaa uuteen asuntoon ja hallita pientä kaaosta.

Hyvää kaaosta. En uskoisi, että tämä edes tulee suustani, mutta syksy – olen niin valmis!
Arkirutiinit, kodin laittaminen ja urheilu.  Ah, kaipaan niin paljon!

 

Nämä kuvat ovat viime viikonlopun Flow BikBok –etkoilta. Tänä vuonna en ollut mediana paikalla, vaan ns. Festari-lomalaisena, joten jos puhelimen kamerarullaa ei lasketa, niin enempää Flow materiaalia ei löydy allekirjoittaneelta. Sallittakoon tuo. Blockeille pakkaan kuitenkin järkkärin mukaan, joten vielä festari-aiheinen kuvatulva varmasti tulossa. 

Tänään siis vielä viimeinen kesärellästys. Blockfestit täältä tullaan!

 

Kuvat: Jarno Jussila

Tags: