No, se vappu 04 touko 2013

Joku jo kyselikin missä meidän vappukuvat viipyilee.
Ajattelin, että en laita niitä, koska niitä on hurjat neljä;
minä, puu, pöytä ja minä.

Ei mikään mahtavin kuvasaldo, mutta toisaalta miksipäs ei.

Kuvat ovat keskiviikolta, mutta kyllähän me tiistainakin kipitettiin tuolla ystävän tupareissa ja levyjulkkareissa. Myöhäiseksi meni, mutta onneksi jo yhdeltä seuraavana päivänä onnistuttiin olemaan Kaivopuistossa nauttimasta ihanasta säästä ja ihmishulinasta.
Melkein jopa harmitti, että piti piakkoin siirtyä sisälle Katajanokan Kasinolle vappubrunssille, mutta toisaalta kun on hyvä porukka, niin meillä olisi ollut hauskaa varmaan vaikka oltaisiin kykitty kaivossa.

Kaiken kaikkiaan kaksi päivää vappua oli aikamoinen koettelemus. Taisin saada siitä pienen flunssankin ja vielä eilenkin lounaalla kaadoin kahvit pitkin kahvilan tiskiä ja olin niin pöhkön oloinen että suosiolla takaisin kotisohvalle lepäämään.

Tänään onneksi jo paremmin ja aurinkokin paistaa. Ajattelin lähteä lenkille. Kevät on ihanaa lenkkeilyaikaa kun löytää ensimmäisiä kukkia ja voi istahtaa kalliolle nauttimaan auringonsäteistä.
(eli lenkkini ovat kaikkea muuta kuin sitä juoksemista).

Bad Belieber 27 huhti 2013

Eilen lähdettiin yllättäen Bieberin keikalle.
Sanoin ystävälleni, että tulen kyllä olemaan koko Areenan surkein Belieber.  En osaa yhdenkään biisin sanoja, enkä usko, että omistan Justinin musiikkia edes yhden minuutin vertaa, mutta eipä se minua estä bailaamasta mukana.

Keikka oli mielenkiintoinen. En ole koskaan nähnyt sellaista joukkohysteriaa ja kuullut niin voimakasta huutoa. Teinilaumat kirjaimellisesti sekosivat sekä sisällä areenaa, että ulkona.
Ulkona, missä oli enemmän roskaa kun kaatopaikalla. Tuntui kun olisi tullut keskelle maailmanloppua. Siellä oli ruuantähteitä, makuupusseja, vilttejä, muovia ja vaeltelevia teinejä joka puolella.

Mietin että mahtoi olla mielenkiintoinen päivä järjestyksenvalvojilla siellä. Ihan sama mikä ovi jossain aukesi, yritti siitä iso lauma nuoria tunkea väkisin sisään.  Muutaman kerran joku onnistuikin livahtamaan ja siellä sitten henkilökunta juoksi pitkin käytäviä niiden perässä.

Sitten oli niitä nuoria maansa myyneitä tyttöjä, jotka yrittivät kiltisti ostaa lippuja ulkopuolelta.
Meinasin ruveta ehkä itkemään kun ne kysyivät onko minulla myydä lippua. Tuntui niin kamalalta kun en itse omaani edes olisi tarvinnut ja toisille se olisi koko elämä.
En tosin usko, että ystäväni olisivat pitäneet ajatuksesta että annan lippuni jollekin 10-vuotiaalle tytölle, koska meillä oli aitio.  
(Ja olenkin nyt päättänyt, että aitiot on maailman mahtavimpia. En muista olleeni sellaisessa koskaan ennen ja siellä oli oma vessa! Ja keittiö ja 20 ystävää. Se on mahtavaa se).

Yhdessä vaiheessa lähdettiin etsimään toisten ystäviemme aitiota, mutta mentiin väärään huoneeseen. Se oli hieman absurdia, koska viisi meitä marssi sisään huoneeseen täynnä tuntemattomia ihmisiä, eikä kukaan noteerannut meitä mitenkään, paitsi eräs mies joka sanoi tervetuloa.

Olisin voinut jäädä sinne hetkeksi, niillä oli hodareitakin siellä.

Eipä muuten ikinä löydetty oikeaan aitioon, joten palattiin omaamme ja aika meni kuin siivillä. Oli ihan mielettömän hauskaa, mutta yhtäkkiä keikka olikin jo loppu. Harmitti koska tuntui, etten missään vaiheessa kunnolla edes keskittynyt siihen.

Niinkuin sanoin, olen surkea Belieber.