Muutama vuosi sitten surffaillessani sisutustaulujen nettikaupoissa harmittelin, ettei mikään kuvista tuntunut oikein omalta, ja jos tuntui, se sama taulu oli jo valmiina varmaan joka toisen kaverini kotona. Poikaystävä totesi, että miksi en vain tekisi omista kuvistani tauluja. Niitä kun on roppakaupalla kovalevyllä varastossa ja koko ajan lisää tulossa.
Vaikka olinkin miettinyt asiaa, olin myös miettinyt kellarissa lojuvaa tyhjää kangastaulua ja sen vieressä käyttämättömiä akryylivärejä. Kuinka useasti olin uhannut maalaavani senkin taulun? Tiesin siis, että en olisi kovinkaan aikaansaava myöskään tässä valokuvahommassa 😀  

Balilla sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hyppelin viidakossa, pelloilla ja rannoilla sisustustauluideoiden myllertäessä takaraivossa. Muutama kehystettäväksi sopiva kuva tulikin otettua, mutta totta kai koneeni sekosi juuri loman lopussa ja nyt nuo kuvat ovat pelkkää pölyä jossain bittiavaruudessa.
Hienoa.

 

Uusi yritys tuli vasta viime viikolla. Hetken mielijohteesta päätin että nyt vain valitsen testiksi muutaman kuvan viime reissuilta (lempikatuni Kapkaupungista ja kaktuspuska Ibizalta). Muokkasin niistä hieman ja muutin ne printtikokoon. Tämän jälkeen Googletin kuvajulisteiden printtipalveluita ja klikkailin itseni lopulta eksoottisesti Ifolorin sivuille. Klik ja klik, En edes tiennyt, että se olisi ollut näin mutkatonta. Valitsin vain kuvajulisteen, koon ja syötin kuvani ohjelmaan. Ei tarvinnut edes tuolilta nousta. Muutaman päivän päästä kuvat oli jo noudettavissa lähipostista ja koko lysti maksoi parikymmentä euroa. Okei, olipas tämä helppoa.

 

Odotukset eivät tosin olleet kovin korkealla kun kävin kuviani postista noutamassa ja tietenkään en malttanut edes kotiin asti niitä kanniskella, vaan avasin käärön siinä jouluruuhkaisessa postissa ja ihan oikeasti hypähdin tasajalkaa kun mielestäni kuvat olivat niin hienoja 😀

 

 

Tämä oli ns. Testierä ja nyt olisi tavoitteena vaihtaa kaikki kodin taulut omiin kuviin. Ifolorilta ei mielestäni saanut kuvia mattapintaisena, joten seuraavaksi testissä jokin toinen kauppa.
Lopullisena ideana tuoda vähän jokaiselta reissulta jokin muisto koristamaan seiniä tauluna <3

 

P.s tuo toinen “taulu” kaktuksen vieressä seinällä on oikeasti telkkari (Samsungin The Frame). Siis telkkari mihin saa tv:n kiinni ollessa valita taideteoksen. Niin kiva idea ja näyttää mielestäni todella paljon raikkaammalta kuin musta mötikkä keskellä olohuonetta 🙂 

Tags:

 

Ennen oli aikoja kun tarvitsin omaa tilaa melkein yhtä paljon kun ihminen tarvitsee happea.
Hieman aikuistuttuani ja ehkä jo ihan senkin takia, että viihdyn poikaystäväni kanssa niin hyvin, en enää kaipaa samalla tavalla yksin oloa.  
Tämä ei tosin tarkoita sitä, ettenkö tilaisuuden tullen nauttisi siitä ja ottaisi kaiken omasta ajastani irti. Kuten esim. Tänä viikonloppuna, kun poikaystäväni oli koko viikonlopun toisella paikkakunnalla.

 

Kaava on melkein aina sama:

 

1. Makaan X –asennossa lattialla/sohvalla/sängyssä ja tuijotan hetken tyhjyyteen, minkä jälkeen selaan kännykkää tuntitolkulla nauttien siitä ettei kukaan kaipaa minulta mitään huomiota.

2. Siivoan. Yksin oleminen ei ole ollenkaan niin hauskaa jos on sotkuista. Kaikki tavarat pitää olla paikoillaan ja on jotenkin ihanaa tietää ettei kukaan niitä sieltä myöskään pois siirrä. Jos jokin tavara tämän jälkeen sattuu olemaan väärällä paikalla, mielikuvitukseni lähtee todennäköisesti laukkaamaan ja olen varma että en olekaan yksin, vaan poltergeistin uhrina. 

3. Soitan täysiä vanhoja rokkiklassikoita ja tanssin. Lista alkaa aina Rollareiden Beast of burdenilla, mistä soittolista hipuu pikkuhiljaa kohti mastenvia nyyhkyklassikoita.

4. Kaivan nenää jos huvittaa.

5. Juon lasin viiniä ja katson mitä tyhmempiä ohjelmia/leffoja.

6. Syön suklaata. (Eilen söin sipsiä).

7. Käyn vessassa ovi auki ja selaan puhelinta.

8. Pillitän. No ei, sanoisin että herkistyn. Todella harvoin itken, mutta jos itken, niin itken helpoiten yksin ollessa. Silmäkulmat saattavat kostua kun kuuntelen musiikkia mikä tuo mieleen muistoja, tai surullisia uutisia lukiessa.
Nyt esim. Perjantaina uutiset yliajosta kosketti ja suututti. Tapaturma tapahtui ihan kotikatumme läheisyydessä, ja jos olisin lähtenyt ulos hieman aiemmin, olisin kävellyt juuri yliajon reitiltä. Tuli niin surullinen olo uhrin ja omaisien puolesta, että vielä illallakin itketti uutisia lukiessa.

9. Nukun ikkunat auki. Rakastan nukkua viileässä (poikaystäväni taas herää ”sisäpihan ääniin”), joten hänen ollessaan paikalla ikkunat ovat kiinni ja minä herään hikilammikosta.

Tags:

 

Eikö ole hassua, miten pienenä tykkää nukkua mitä erikoisemmissa paikoissa. Majassa, tyynykasoissa, pussilakanan sisällä. Jopa komerossa?
Teininä puolestaan, noh enimmäkseen sängyllä, mutta sängyn patjalla ei ainakaan itselleni ollut mitään väliä ja eriparilakanoita vaihdettiin vasta kun äiti tuli huutamaan, että siellä alkaa kasvamaan kohta joitain olioita.
Ja sitten taas vähän vanhempana aletaankin yhtäkkiä kiinnittämään huomiota patjan paksuuksiin, peiton ja tyynyn laatuun, materiaaleihin ja väreihin.

Taidan olla juuri se esimerkkitapaus, joka on nukkunut tiensä komerosta untuvaan. Ennen koko sängyllä ei ollut juurikaan väliä, mutta nyt vanhempana en keksisi mitään parempaa kuin kömpiä kunnon peittojen alle pehmeisiin lakanoihin ja laskea pää laadukkaisiin luonnontyynyihin.

Harmi vain, etteivät ne untuvaunet ole halvimpia mahdollisia. Laadukkaat petivaatteet voivat maksaa maltaita ja siksi olenkin yleensä päätynyt tyynyostoksille hyvää hinta/laatusuhdetta tarjoaviin myymäläketjuihin kuten Jyskiin.

Päivittäessäni uuteen asuntoomme petivaatteita, huomasin Jyskin tutun petivaatevalikoiman lisäksi kaupassa paljon muitakin kivoja tuotteita. Vaaterekkejä, tuoleja, yöpöytiä, piensisustustuotteita. Ajankohtaisella suunnittelulla, mutta ei liian isonumeroisella hintalapulla varustettuna. Nämä seuraavat tuotteet lähtivät koristamaan meidän makuuhuonetta 🙂

 

Yöpöytä Ilbro 
Koristetyyny Breiull
Antiallerginen untuvapeitto Twinflower
Antiallerginen untuvatyyny Twinflower
Pussilakanasetti Alexa
Sijauspatjalakana Kronborg
Päiväpeitto Hirsholm

 

*Postaus toteutettu yhteistyössä Jyskin kanssa
 

Tags: