Pahoittelen pientä blogihiljaisuutta. Viikonlopun kiireet ja pienet tekniset ongelmat ovat pyörineet viime aikoina täälläpäin, mutta ensi viikolla toivottavasti parempi jo.

 

Tein muutama päivä sitten lohirullaa – jälleen Australian masterchefin innoittamana.

Tämä tyttö juoksi taas ihan inspiraatiopäissään kalatiskille ja koitti sopertaa sedälle siellä, että haluaa mahdollisimman ohutta lohta. Visioni ei ollut ehkä maailman selkeiten artikuloitu, nimittäin aika monta minuuttia kului, ennen kuin kalatiskillä keksittiin miten saan ohuen mutta leveän suikaleeni kotiin.
Kalatiskillä ollaan hirveän kärsivällisiä.

 

Lohirulla oli helppo ja maukas. Tein yrttifenkoli sekoituksen, minkä sivelsin lohen päälle, rullasin lohen ja kelmutin makkaran näköiseksi pötköksi, solmien kelmun päät niin ettei vesi pääsisi siitä sisään. Pötkön kypsensin n.50asteisessa vesihauteessa jotakauinkin 15-20 minuutia ja leikkasin siivuiksi.

Mukaan keitin perunoita ja tein salaatin, sekä salsa verde kastikkeen creme freshillä.

 

Annokseen tuli:

2 ohutta ja leveää lohisiivua. Koolla ei ole väliä, kunhan sen saa rullattua.
Puolikas fenkoli ohueksi silputtuna
Iso nippu yrttejä (persiljaa, tilliä, basilikaa)
Suolaa, valkopippuria

Salsa verde
1 valkosipulinkynsi
Iso nippu samoja yrttejä yrttejä, (basilikaa, persiljaa, tilliä) 
2 tl kapriksia
loraus oliiviöljyä
1-2 rkl sitruunamehua
mustapippuria
3rkl creme bonjour valkosipuli ja yrtit
(soseutin ainekset blenderillä).

Lisäksi perunaa ja salaattia.

Huomenna järjestän pienet illalliskutsut ystävilleni meillä. Viime kerrasta on jo aivan liian pitkä aika.

Nyt nukkumaan <3

Tags:

Kysyin Laurilta haluaako se illalliseksi cheddarkanaa bbq-kastikkeella ja lohkoperunoita remoulade dipillä.
Tietenkin se halusi, koska kuulostihan tuo nyt paremmalta kuin useammat illallisehdotukseni, mitkä sisältävät enemmänkin sanoja fenkoli, ruusukaali, sokeriherne ja ties mitä vihreää versoa.

No, kuulosti se Laurin korviin kuinka hyvältä tahansa, niin minuun korviini se kuulosti vielä paremmalta, nimittäin Picnicin kana-bbq –patongilta! Muistatte varmaan kun kerroin tykästyneeni tuohon pieneen patonkiin?

Tykästyin niin paljon, että päätin tehdä siitä illallisversion.

 

Periaatteessa lautaselle tuli siis kaikki samat ainekset mitä patongissakin oli, mutta ei patonkia. Patongin korvasi peruna. Ajattelin että peruna olisi tässä versiossa parempi. Ajattelin myös että olen vähän pimahtanut. Kuka ylipäätänsä inspiroituu patongista.

Idea osoittautui lopulta kuitenkin erittäin hyväksi! Bbq-kastikkeesta tuli hyvää ja lohkoperunat sopivat hyvin remouladen kanssa. Kana ja cheddarkin kävelivät käsi kädessä kovin sievästi.   
Lauri oli iloinen ja minä kai nyt askeleen kauempana picnicin kanta-asiakkuuttani.

 


Resepti rikottuun Picnic patonkiin:
broilerinfileitä
pala cheddarjuustoa
suolaa, pippuria

4-6 keskikokoista perunaa
oliiviöljyä
valkosipulinkynsi
suolaa, pippuria, chilimaustetta ym

Salaattia (ja mitä siihen nyt tykkää lisätä)

Remouladekastiketta
(en jaksanut tehdä kahta kastiketta itse, joten lintsasin remouladen kohdalla ja ostin sen valmiina kaikkien E-koodiensa kanssa. Hui).

Bbq-kastike:
4rkl ketsuppia
4rkl cocacolaa (ei light versiota)
3 rkl muscovadosokeria
1rkl tomaattipyrettä
3tl Tabasco chipotle kastiketta

Pesin perunat hyvin (en kuorinut) ja leikkasin lohkoiksi. Lohkot laitoin kannelliseen astiaan ja lisäilin (maun mukaan) öljyä, valkosipulia, suolaa, chilimaustetta, grillausmaustetta ym. Kansi kiinni ja ravistelu, niin että mausteet sekoittuvat tasaisesti perunoihin.

Lohkot pellille ja uuniin n.225 astetta 20-30min

Kananfileet käytin nopeasti pannulla, ripottelin päälle hieman suolaa ja pippuria ja nostin uunivuokaan. Kanojen päälle raastin cheddarjuustoa ja laitoin vuoan uunin alimmalle tasolle n.15 min? (ehkä enemmän. En siis katsonut ilmeisesti kelloa) siksi aikaa kuitenkin, että juusto suli pinnalle ja kanat kypsyivät, mutta eivät kuivahtaneet.

Tällä välin salaatin teko ja ehkä sen remouladenkin jos jaksaa. Minä tein vain helpon bbq kastikkeen sekoittamalla yllänäkyvät ainekset keskenään pienessä kattilassa ja keittämällä niitä miedolla lämmöllä hieman kokoon.

Kun kaikki olivat kypsiä, keräsin ne lautaselle, bbq-kastiketta kunnolla kanan päälle ja periaatteessa patonkini oli siinä.
Tämä oli kivaa.

Tags:

Singaporen pressimatkamme aikana söimme paljon ja kaikkea. Oli buffetia, maistelumenuuta, mereneläviä, minihamppareita, minkä maalaista milloinkin ja myös tietysti paikallista perinteistä murkinaa.

Arvatkaa mikä minulle jäi eniten mieleen näistä kaikista?
Jättirapukastikkeeseen kastettavat leipäpullaset ja papayasalaatti.


Papayasalaatin ja kevätkääryleet ostin ION Orchard food courtista. Ravintolamaailma ison ostoskeskuksen alakerrassa. Täynnä toinen toistaan houkuttelevimpia kojuja ja ruuan tuoksua. Juuri tällaista meininkiä halusinkin eniten Singaporessa kokea. Olin lukenut, että katukeittiöissä, ruokatoreilla ja tällaisissa isoissa ravintolamaailmoissa majailivat maukkaimmat makuelämykset ja koitinkin hakeutua sellaisen kojun jonoon, missä oli eniten jonoa ja paikallisia.
Toimi! Papayasalaattini oli ihanan raikas ja tulisuuttakin sai kätevästi lisättyä itse. Kevätkääryleetkin kaikessa yksinkertaisuudessaan olivat ehkä jopa parhaimpia maistamiani.

Tuo jättirapu puolestaan tarjoiltiin tunnetussa Long Beach Seafood -ravintolassa. Suositun Singaporen kansallisruuaksikin kohotetun annoksen nimi on chili crab ja se liemi/kastike, missä tuo rapu lautasella lillui oli loistavuutta! Sinne dippailtiin sotkuisesti sormin pieniä leipiä (maistuivat pullalle) ja voin rehellisesti kertoa, että söin ainakin varmaan kaksikymmentä pullaa ja puolet tuosta liemestä. En vain voinut lopettaa.

Sen enempää tarkkoja ravintolasuosituksia en Singaporeen matkustaville voi oikein antaa. Enemmänkin vain kehotuksen hakeutua ruokatoreille pisimmän kojun jonoon ja maistamaan jossain hyvää chili crabia!


Kaiken kaikkiaan, syökää paljon ja maistelkaa paikallisia ruokia. Singaporessa on loistavaa ruokaa!