Huhhuh, olipas hauska reissu Parhassa. En muista milloin olisi tullut naurettua näin yhtäjaksoisesti maha kippuralla. Täydellinen viikonloppu sisälsi juhlimista, huonoja vitsejä, hämähäkkilemmikkejä, tanssimista, aurinkoa, terasseja, ihania ravintolakokemuksia, hyviä keskusteluja ja meidän Airbnb-kämpässä lorvimista.

Juhlimme hieman etukäteen tulevia syntymäpäiviäni ja ystäväni jaksoivat koko ajan yllättää minut ties millä samppanjaylläreillä yökerhossa ja viemällä minut kaupungin uusimpaan Michelin-tähden ravintolaan Fieldiin. Enpä olisi parempaa voinut toivoa <3

Kameraa en tosiaan kantanut mukana, joten kuvitus nyt poikkeuksellisesti Pinterestistä lainattuna. Praha on niin kaunis kaupunki ja jos minulla olisi ollut kamera, en olisi malttanut olla kuvaamatta. Rentouttavaa vaihtelua ollaan vaan ja nauttia.

Ihan emme ehtineet käydä niin monessa ravintolassa kun olimme alunperin suunnitelleet, mutta haluan silti jakaa teille lupaamani ravintolalistan. Mukana olleen ravintoloitsija-ystäväni paikallinen kollega oli koonnut meille kattavan listan, joten pakkohan tämmöinen helmi on täällä jakaa, vaikka itse ei niistä tullutkaan kuin murto-osa testattua.

 

Paikallisen ravintoloitsijan vinkit:
(linkkasin kaikki TripAdvisoriin, koska itse tykkään nähdä asiakkaiden arvosteluja ja annoskuvia ennen ravintolapäätöstä).

Suosikit:
Sansho (Aasialainen bistro, kaupungin paras)
Maso a Kobliha (lihakauppa & bistro)
SaSaZu (loistava fuusio-aasialainen)
Wine and Food Market, Praha 5 (”ravintolatori”/deli –tyyppinen rento paikka hieman kauempana keskustasta).

Fine Dining:
La Degustation (Michelin, klassista tsekkiruokaa)
Kampa Park (kuuluisin Prahan ravintola)
V Zatisi
George (kaupungin paras pihvipaikka)
Fields (uusi Michelin paikka)
Buddha Bar (ok ruoka, hyvät drinkit)

Casual Dining:
Hergetova Cihelna (hienot maisemat)
Cotto Crudo (italialainen, Four Seasonissa)
La Finestra (hyvä italialainen)
Botel Matylda 
Bad Jeff’s Barbeque 
Cestr (paikallinen hyvä pihvipaikka)
Grosseto Marina (rento italialainen, upea terassi huikeilla näkymillä)

Kahvilat:
Kavarna Slavia 
Cafe Savoy (hyvä lounas myös, paikallinen Strindberg)
Cafe Louvre (hyvä aamiainen)
Globe 

Baarit:
U Fleku (kaupungin vanhimpia oluthalleja)
Anonymous
Black Angel
Terasa U Prince -hotellin kattoterassi (paikallisten helmi)
Dlouhe Patro
Tretter’s
Beer Museum (30 tsekki mikropanimoa hanassa)

Yökerhot:
Buddha Bar
Dlouhe Patro
Mecca

 

Omaksi suosikiksi nousi SaSaZu. Kaikki mitä syötiin oli hyvää. Raikasta ja maukasta fuusio-aasia ruokaa mikä sopii hyvin jaettavaksi.

Field oli myös todella hyvä, mutta palvelu ehkä hieman tympeää ja alkuruuat peittosivat heittämällä pääruuat. Pakko kuitenkin hehkuttaa, että tilaamani homemade cheese –alkuruoka oli ihan mielettömän raikas ja ihana. Ehkä yksi mileenpainuvimmista juustoalkuruuista koskaan.

Prahaan pitää ehdottomasti päästä pian uudestaan. Halvat kahden tunnin lennot ja niin paljon nähtävää! Turisteja oli aivan älyttömästi, mutta kaupunki ulottuu laajalle ja jos osaa seikkailla hieman turistiaukioiden ulkopuolella, pääsee jo todella hyvin nauttimaan omasta rauhasta 🙂

Monesti resepteissäni vilahtelee outoja julienne-suikaleita, juuressipsejä on leikattu ties millä mandoliinilla ja pannarit ovat pitäneet sileän pintansa koska pannuissa on 5 kerroksinen pinnoite kunnossa.
Monesti saan kyselyitä (ja hieman ihmettelyjä) käyttämistäni keittiövehkeistä, joten ajattelin koota postaukseen tämän hetken top-keittiövälineeni, mitkä ovat minulla eniten käytössä.

 

Hyvä paistinpannu (Amt Gastroguss & Tefal Expirience)
Mikään ei anna minulle niin suurta nautintoa kuin hyväpintainen pannu, missä pannari tai munakas vain liukuu jäämättä kiinni vaikka alla ei olisi minkäänlaisia rasvoja.
Käytössä on tällä hetkellä AMT Gastroguss pinnoitettu paistinpannu koossa 26cm, minkä valualumiinirakenne jakaa lämmön pohjaan tasaisesti ja pannulla on helppo paistaa kaikkia raaka-aineita. Pannu kestää kovaakin käyttöä, mutta pinnoite on silti suht herkkää ja olen aina tarkka etten raavi pannua liikaa ja pesen sen aina käsin hellävaraisesti.
Toinen isompi 28 cm pannu on Tefalin Expirience–sarjaa ja täydellinen kun kypsennyksessä on samaan aikaan enemmän raaka-aineita. Todella kestävä tarttumaton pinnoite (voi pestä myös pesukoneessa, mutta en silti koskaan uskalla).

 

 

Laadukkaat veitset (KAI-veitsisarja)
Keittiöni kulmakiviä on ehdottomasti laadukkaat ja kestävät veitset mistä pidetään hyvää huolta. Tiesittekö mm. Että sipuli itkettää enemmän jos veitsi on liian tylsä. Terän leikatessa sipulia, siitä vapautuu allinaaseiksi kutsuttuja entsyymejä ja tylsä veitsi murskaa sipulin solukkoa enemmän. – Mitä terävämpi veitsi, sitä vähemmän kyyneliä.
Itse olen veitsissäni kallistunut KAI-veitsissarjaan (Samurai-miekkojen innoittamat KAI kokkiveitset valmistetaan käsin ruostumattomasta damaskus-teräksestä ja ne ovat ah, superteräviä).

Hyvin huollettuna veitset kestävät ikuisuuksia. Itse pesen veitset käytön jälkeen AINA käsin haalealla vedellä ja kuivaan heti pesun jälkeen. Säilytän veitsille tarkoitetussa puutelineessä, tai veitsimagneetissa ja teroitan säännöllisesti.
Jos ei ole tarvetta leikkiä samuraita, mutta ei halua itkeä sipulin kanssa on myös monet keraamiset kevyemmät ja edullisemmat veitset hyvä vaihtoehto niiden todella kestävän pinnan ansiosta.

 

 

Blenderi ja sauvasekoitin-monitoimikone (RAW PRO X1300 tehosekoitin & Bosh Maxomixx 800w)
Raw-tehosekoitin on mielestäni todella hyvä tehokas 1,8 hevosvoiman moottorin blenderi hyvällä hinta/laatusuhteella. Jos ei uskalla laittaa perus Vitamix-summaa blenderiin kiinni tai jaksa pelätä sen halvimman markkinoilla olevan nopeaa hajoamista, on Raw ollut itselleni hyvä valinta siitä välimaastosta. Rikkoo jäät ja sekoittelee smoothiet ja soossit nopealla teholla.

Poikaystävältäni lahjaksi saatu Boshin monitoimisekoitin taas raastaa, kuutioi, sekoittaa, vatkaa ja blendaa. Kätevä monitoimivehje, millä teen useasti esim. isompia määriä kurkkuraastetta tsatsikiin, tai vispaan kermavaahtoa ym.

 


 

Juliennekuorija
Monelle ehkä tarpeeton, mutta minulla on ehdottomasti oltava julienneleikkuri aina keittiöni laatikossa. Juliannekuorijalla saa nauhamaista ”spagettia” vihanneksista ja käytän sitä aina kun teen esim kesäkurpitsaspaghettia tai raastan porkkanasta, kurkusta ym kapeita julienne-suikaleita salaattiin.
Omani ostin muutamalla eurolla Chez Maurius liikkeestä, mutta näitä saa miltei mistä tahansa keittiötarvikeliikkeistä.

 

Mandoliini (Kyocera –keraaminen mandoliini)
Helppokäyttöinen vihanneleikkuri, millä saa tasaisen siistejä vihannessiivuja (esim. juuressipsejä, ohuita omenasuikaleita salaattiin, perunasiivuja gratiiniin – mitä vain mahtaa keksiä). Keraaminen terä säilyttää terävyytensä pitkään ja on säädettävissä neljään eri siivutuspaksuuteen.

 

Kuorija (Kyocera – keraaminen kuorija)
Uskokaa tai älkää kuorijoissakin on eroja ja koska minusta tuntuu, että olen aina kuorimassa kilokaupalla bataatteja, haluan kuorijani olevan terävä ja ergonominen kädessä. Tässä kuorijassa on säädettävä pää ja se sopii sekä oikea- että vasenkätisille. 

 

Puinen leikkuulauta (John Boos -vaahterasta tehty lauta)
Monien mielestä muovinen leikkuulauta on helpompi, mutta itse suosin kunnon puista leikkuulautaa, mikä on paljon kestävämpi, veitsiystävällisempi ja hygieenisempi (monet bakteerit jäävät helpommin eloon muovisella alustalla). Lisäksi puulauta on luonnollinen ja kaunis.

 

 

Tässä nyt muutama. Varmasti monia jäi listasta, mutta jos tykkäätte tämän kaltaisista postauksista, teen mielelläni pienemmissä osissa keittiöväline-postauksia tai esim. vinkkisarjoja miten pidän yrttini elossa jne. Saa toivoa jos tulee mieleen lisää keittiöaiheisia postauksia 🙂

 

 

*Osa postauksen tuotteista saatu blogin kautta

Tags:

 

Kuinka monelle YsiBarin klassikkoannos Pollo Limonello on tuttu? Tuota sitruunaista kanapastaa ei ole helppo päihittää, mutta ainahan sitä voi hieman yrittää matkia ja muunnella.

 

Olen monesti yrittänyt tehdä siitä kevyempää kasviversiota, mutta vasta tämä viimeinen kokeilu oli sen verran onnistunut, että uskaltaa täälläkin julkaista!
Terveellinen kasvispasta syntyi lopulta gluteenittomasti kesäkurpitsasta. Kesäkurpitsa matkii spagettia, linssit tuovat annokseen proteiinia ja täyteläisen maukas kastike ja hieman rapeat kukkakaalinnuput kietoutuvat lopulta yhteen todella herkullisena kasvisruokana. Nam

 

 

Kesäkurpitsapasta

1 iso kukkakaali
2 kesäkurpitsaa
n. 230g käyttövalmiita punaisia linssejä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1 tl kurkumaa
0,5 tl chilijauhetta
0,5 tl jauhettua valkopippuria
0,5 tl rouhittua mustapippuria
1 tl suolaa
4rkl sitruunanmehua
1 rkl hunajaa
1 dl kasvislientä
1,5 dl kreikkalaista jogurttia
1,5 dl kasvipohjaista ruokakermaa

 

Huuhdo kesäkurpitsa ja suikaloi siitä spagettimaisia ohuita suikaleita, käyttäen apuna juustohöylää, juliennekuorijaa tai vihannesmandoliinia. Jätä pehmeä sisus höyläämättä.

Leikkaa kukkakaalinnuput suupalan kokoisiksi paloiksi.

Kuutioi sipuli, kuumenna tilkka öljyä pannussa ja freesaa sipuleita siinä hetki. Lisää joukkoon kukkakaali, hienonnettu valkosipuli, raastettu inkivääri, chilijauhe, valkopippuri, kurkuma ja suola. Sekoittele hetki.

Mittaa sekaan kasvisliemi, hunaja ja sitruunanmehu. Anna hautua miedolla lämmöllä n.5 minuuttia.

Lisää sekaan jogurtti, ruokakerma ja valmiit siivilöidyt ja huuhdellut linssit. Sekoita ja anna hautua miedolla toiset viisi minuuttia, tai kunnes kukkakaalit ovat sopivasti pehmenneet.

Lisää lopuksi kesäkurpitsasuikaleet ja anna niiden hetki lämmetä. Nauti sellaisenaan, tai raasta päälle vielä hieman parmesaania.

Tags: