Monenmoisissa hotelleissa olen saanut ilokseni elämäni aikana majailla, mutta en koskaan missään vstaavanlaisessa kuin tämä.

Tuntui absurdilta herätä auringonnousun säteiden pilkottaessa ikkunasta, tepastella paljain jaloin huoneesta ulos, hieraista unihiekat silmistään vain saadakseen äkillisen tuulenpuuskan mukana ihan oikeat hiekat takaisin. Olimme nimittäin keskellä Al Ainin aavikkoa.

Suoraan huoneemme takapihalta aukesi silmänkantamattomiin jatkuva hiekkadyynimaisema. Hieman punertavaa silkkisenpehmeää hiekkaa, jonka tuuli on tasoittanut upean aaltoilevaan kuvioon. Missään ei näy ketään. Gasellien jalanjäljet kulkevat muutaman metrin päässä, mutta muuten hiekka on koskematonta. 

Tilaamme aamiaisen huoneeseen ja syömme sen siinä huoneemme takapihalla. Hiekan päällä nököttävässä pöydässä. Pannareita, hedelmiä, kananmunia, leipää ja kahvia. 

Olen onneni kukkuloilla ja kerron ystävälleni, että pian myös dyynien kukkuloilla – en nimittäin malta odottaa, että pääsen juoksemaan paljain jaloin ympäri näitä hiekkakasoja. Kumoan kahvini ennätysvauhtia ja ennen kuin pannarilautasesta näkyy edes pohja, olen jo suunnitelmaani toteuttamassa. 

Tämän opin; dyyneillä juoksentelu menee kunnon urheilusuorituksesta.

 

 

Ei hullumpi paikka nauttia aamiaista.
(Seuraavassa postauksessa sitten hieman enemmän tästä hotellista 🙂 )

 

Dress – & Other Stories
Shoes – Hermes
Ring – YSL

Photos: Mona Salminen / Edit by me

 

Chanel mini square caviar leather

Enpä olisi osannut arvata kun vuosi sitten ostin tämän vintage Chanelin Fb Desing Cornerista, että siitä tulisi yksi eniten käyttämistäni laukuista.
Laukku on yli kymmenen vuotta vanha, siinä näkyy hieman kulumia, mutta caviar-nahka on onneksi pitänyt vuosiin nähden todella hyvin pintansa. Laukku onkin kulkenut monen omistajan kautta, mutta veikkaan, että se on nyt kohdannut eläkepäivänsä meikäläisen olalla. Tästä laukusta en ihan hevillä nimittäin aio luopua.
Täydellinen koko, täydellinen väri. Juuri sopivan pituinen hihna. Laukku menee niin juhlassa kuin arkenakin ja sopii lähes jokaisen vaatekappaleen kanssa. 

Isot kiitokset vaan vielä Kiralle, joka tarkkasilmäisenä ehti tämän minulle ennen muita sieltä fb kirppikseltä bongata. Tämä malli on aika haluttu, eikä näitä loju ihan joka nurkassa 🙂 

Ostin laukun lähes puoleen hintaan siitä millä sitä sitä myydään uutena kaupassa, joten tätä ostopäätöstä ei ole tarvinnut katua 🙂 

 

Célinen medium Cabas Phantom

Ostin tämän laukun Pariisista keväällä 2016 ja siitä lähtien se on kantanut lähes joka arkipäivä sisällään läppäriä/kameraa/salikamoja. Se kantaa sisällään monta kiloa tavaraa ja on nähnyt kaikenmaailman ääriolosuhteita, kuin myös lentokoneen jalkatilaa, kuntosalikaappeja, rantahiekkaa ja lukuisia lattioita. Silti se on todella hyvässä kunnossa. Saumoissa ei ole kulumia, tikkaukset eivät hapsota, nahassa ei ole haalistumia.

Céline merkin kultainen kirjailu on tosin haalistunut vuosien saatossa ja laukku tottakai hieman menettänyt jämäkkää muotoaan, mutta muuten se on kuin suoraan kaupasta. Tämä laukku ei näy niin paljon kuvissa, mutta on ehdottomasti käytetyimpien laukkujen ykkössijalla 🙂

Tämä postausidea tuli teiltä Instagramissa, kun kyselin storyn puolella, mitä haluaisitte blogista lukea 🙂 Jos Tykkäätte tämänkaltaisista jutuista, voisin hyvin tehdä myös vastaavia postauksia muista tuotteista. Eniten käytetyt takit, meikit, kengät jne. Ehkä myös juttua niistä vähemmälle käytölle jääneistä tuotteista. 

Tags:

 

Istun toimistolla lysyssä ruokapöydän ylle kumartuneena. Minulla olisi omakin työpiste toimiston takaosassa. Säädettävät pöytäkorkeudet, läppäritelineet ja kaikki, mutta yksin on kiva istua toimiston etuosassa ja katsella ohikulkevia ihmisiä kadulla. Viihdyn tässä ja olen varma, että jään tänään(kin) tänne myöhään iltaan asti – varsinkin koska tulin tänne vasta lounasaikaan. Olin kaupungilla hoitamassa asioita ja etsimässä Apple AirPod -kuulokkeita. Hah! Ihan kuin olisi etsinyt neulaa heinäpellolta. Kuulokkeet näyttävät olevan loppu koko planeetalta. Lopulta luovutin ja ostin vastaavanlaiset pikkukotelossa latautuvat nappikuulokkeet. Yllätyin, että ne pysyivät (vaihdettuani vaihtopäät pienempään) korvissa ja kuulokkeista innostuneena lähdin testaamaan niitä kuntosalille, missä jaksoin pinkoa yllättävän monia kilometrejä juoksumatolla. En muista milloin olisin viimeksi jaksanut juosta kunnolla. Salin jälkeen kävin saunassa. Istuin siinä yksin ja mietin, että onpa hyvä olla. Ihan vain tällä tavalla tavallisena tiistaina. Mainitsemisen arvoinen asia. 

Postauksen kuvat eivät liity mihinkään millään tavalla, mutta sen verran voin niistä mainita, etten ole minarissa viihtyvää tyyppiä. Paksun neuleen ja löysähköjen bootsien kanssa minari menettelee… Viikonloppuina.
Talvisena arkipäivänä oloni olisi kuin teinillä kotiintuloaikojen ulkopuolella.

 

 

Mistä puheenollen poikaystäväni juuri soitti muka huolestuneena, että missä olen.
”Kello on jo yli kuusi! Taasko notkut toimistolla”.
Jep. Taitaa olla meikäläisen kotiintuloaika.

 

Coat – KappAhl
Sweater – Monki
Skirt – Zara
Boots – H&M
Bag – Chanel
Earrings – Sofia Ruutu x Gauhar Helsinki
Photos: Mona Salminen

Tags: