Pahoittelen postaustahtiani täältä. Aina kun olisi luppoaikaa olla koneella saan kaikenmaailman muita esteitä eteeni. Viimeisimpänä nettiajan kuluminen loppuun. Täällä sitä tosiaan ostetaan vain tietyn verran kerralla ja tietenkin me suomalaiset super somettaja vieraat saamme isoimmankin nettipaketin palamaan loppuun ennätysajassa.

Sama homma myös sähkön kanssa. Sähköä ostetaan läheiseltä huoltoasemalta ja kuitin numerosarja näppäillään jonkinlaiseen talon sähköboksiin autotallissa. Jos sähkö ehtii kulua loppuun kaikki valot sammuvat. Kuten mm. Toissailtana. Oli vielä hieman viileämpi ja todella sumuinen ilma. Tuntui, että koko Kapkaupunki oli paksun usvan peitossa – mikä oli jo itsestään melko aavemaista, mutta tietenkin yhtäkkiä tuli pilkkopimeää juuri kun me koko porukalla kökötimme sohvalla katsomassa Walking Dead zombisarjaa telkkarista.

Kaikki valot sammuivat ja koko talosta oli sähköt pois, oli pakko lähteä ajamaan sumuiseen yöhön, missä tietenkin heti ensimmäinen jalankulkija – joka nyt sattui tulemaan jostain nurkan takaa ja vielä vähän laahustavan näköisesti, sai meidät kaikki kolme tyttöä kiljumaan kurkut suorana.
Olin hetken aikaa melko varma, että zombie maailmanloppu on oikeasti täällä.

Saimme kuitenkin lopulta sähkön ja onnistuimme välttymään zombiehyökkäyksiltä. Netti on myös palannut takaisin taloon ja postaustahti voisi tästä nyt vain kiristyä. Ihan viimeistään ainakin sitten kun pääsen kotiin. Lomaa enää muutama päivä jäljellä 🙁

 

 

Mekko & hattu – Forever21
Laukku – Celine
Aurinkolasit – Peter & May Walk
Kengät – Givenchy

Kuvat: Saara Pasanen

Koskaan en ole ollut kyllä skeittityttö. Kokemukset skeittilaudan kanssa rajoittuvat varmaan tasan kahteen kertaan. Ensimmäinen oli lapsuuteni MaxiMarketin leluosastolla, minkä käytävillä oli pakko kokeilla sitä myyntiin tullutta uutta skeittilautaa, ja kyllä suoraan päin sellaista hienosti kasattua lelutornia mikä hajosi päälleni skeittilaudan karatessa yksinänsä osaston toiseen päähän.

Toinen kerta oli tietysti ollessani ihastunut siihen luokan graffitteja piirtelevään skeittaripoikaan. Esitin hetken olevani niin kiinnostunut skeittilaudasta ja skeittaamisen alkeista. Harmi vain, että aika kömpelöllä menestyksellä, joten keksinkin nopeasti keskittyä vain siihen graffittien piirtelyyn.
Paperille tosin. Ei seinään.

 

En siis ollut kovin luottavaisin mielin kun eräs päivä täällä päätettiin lähteä parkkipaikalle skeittilaudat kainalossa. Olin varautunut ruhjeisiin, rupiin ja kuperkeikkoihin, mutta yllättäen pysyinkin laudan päällä, osasin jopa kääntyä ja koko touhu oli lopulta mielettömän hauskaa.

 

Okei ehkä kyseessä saattoi olla joustava Carver –lauta, mikä on n.sata kertaa helpompi tapaus, mutta en millään malttanut lopettaa! Siinä rullailtiin niin kauan, että lihaksetkin olivat seuraavana päivänä kipeät. Haha, pitäisi keksiä vastaavia vaihtoehto urheilutapoja aktiviteeteiksi itsellensä suomeenkin.  

Siinä olisikin näky, minä laudan päällä hitaasti ja kömpelösti keikkuen pitkin keskustan katuja. Ehkä ei.

 

Toppi – BikBok
Shortsit – Lindex
Kengät – Vans
Aurinkolasit – Peter & May Walk

Kuvat: Saara Pasanen

Apua miten nopeasti aika menee! Tuntuu siltä kuin juoksisi kilpaa ajan kanssa, yrittäisi tehdä kaikkea mahdollista, mutta samalla muistaa myös vain olla, rentoutua ja nauttia lomasta.

Huomaan, että koitan tahallaan olla avaamatta tietokonetta, tai edes kännykkää. Kalenterista puhumattakaan! En halua tietää mikä päivä on, tai edes mitä kello on. Voisin mennä vain laput ihan silmillä.

 

Mutta nyt on pikkuhiljaa kuitenkin herättävä siihen kellon tikitykseen, suunniteltava loppuloman road trippiä, viinitiloja, hevosratsastusta ja muita juttuja. Paljon on tehty, mutta niin paljon on vielä tekemättä. 

Koitan löytää ensi kerralla hieman enemmän aikaa myös tänne 🙂