SKATEBOARD 19 tammi 2015
Koskaan en ole ollut kyllä skeittityttö. Kokemukset skeittilaudan kanssa rajoittuvat varmaan tasan kahteen kertaan. Ensimmäinen oli lapsuuteni MaxiMarketin leluosastolla, minkä käytävillä oli pakko kokeilla sitä myyntiin tullutta uutta skeittilautaa, ja kyllä suoraan päin sellaista hienosti kasattua lelutornia mikä hajosi päälleni skeittilaudan karatessa yksinänsä osaston toiseen päähän.
Toinen kerta oli tietysti ollessani ihastunut siihen luokan graffitteja piirtelevään skeittaripoikaan. Esitin hetken olevani niin kiinnostunut skeittilaudasta ja skeittaamisen alkeista. Harmi vain, että aika kömpelöllä menestyksellä, joten keksinkin nopeasti keskittyä vain siihen graffittien piirtelyyn.
Paperille tosin. Ei seinään.
En siis ollut kovin luottavaisin mielin kun eräs päivä täällä päätettiin lähteä parkkipaikalle skeittilaudat kainalossa. Olin varautunut ruhjeisiin, rupiin ja kuperkeikkoihin, mutta yllättäen pysyinkin laudan päällä, osasin jopa kääntyä ja koko touhu oli lopulta mielettömän hauskaa.
Okei ehkä kyseessä saattoi olla joustava Carver –lauta, mikä on n.sata kertaa helpompi tapaus, mutta en millään malttanut lopettaa! Siinä rullailtiin niin kauan, että lihaksetkin olivat seuraavana päivänä kipeät. Haha, pitäisi keksiä vastaavia vaihtoehto urheilutapoja aktiviteeteiksi itsellensä suomeenkin.
Siinä olisikin näky, minä laudan päällä hitaasti ja kömpelösti keikkuen pitkin keskustan katuja. Ehkä ei.
Toppi – BikBok
Shortsit – Lindex
Kengät – Vans
Aurinkolasit – Peter & May Walk
Kuvat: Saara Pasanen