”Tätä ei varmasti löydy suomesta ja nyt kun ollaan kerta täällä asti niin ostetaan vielä toi ja tuo”

Tuota ääntä en ole kuullut pienen shoppailijapirun puhuvan korvaani onneksi pitkään aikaan.
Jossain menneisyydessä pikku Juliahan raahasi laukussa mukanaan matkalta vaikka mitä kivenlohkareita, mutta onneksi kai oppi, ettei niitä turhia tavaroita tarvitse yhtään sen enempää oli ne sitten vaikka Tansaniasta asti tai ei. 

Matkamuistot on toki mukavia ja oikeat vaatelöydöt todellisia aarteita, mutta ainakin oma harkintakykyni heräteostoksille on välillä lomilla vähän matala, joten olen koittanut oppia olemaan todella tarkkana siitä mitä oikeasti tarvitsen ja mikä varmasti tulee käyttöön.

Kapkaupungista kyllä keksisin kaikkea kotiin raahattavaa vaikka rekoittain, mutta ne ovat enimmäkseen sisustustavaraa ja ruokaa. Kaupungissa on mielettömästi ihania sisustusliikkeitä ja laaja valikoima kaikkea mausteista superfoodeihin ja herkuista vitamiineihin.

Vaateliikkeitäkin on paljon, mutta en kokisi, että valikoima olisi parempi kuin suomessa – vaikka ihania pikkuputiikkeja, muutama kiva kenkäkauppa ja tutut Zara, Mango ja uusimpana tulokkaana TopShopkin siellä on. Isona plussana tietysti vielä jättivalikoima surffiliikkeitä, mitkä ovat täynnä ihania värikkäitä bikinejä ja rantavaatteita.

 

Hyviä ostoskeskuksia Kapkaupungissa on Waterfront (muistaakseni lähemmäs 400 liikettä). Sieltä löytyy perus ketjuliikkeitä, pikkuputiikkeja, muutama luksusliike; Louis Vuitton, Gucci ym, sekä ravintoloita, kahviloita ja niitä sisustuskauppoja ja surffiliikkeitä. Kauppakeskus on osa kaunista WaterFront aluetta, mistä löytyy myös mm. akvaario ja kiva satama-alue.

Toinen, hieman kauempana kuin WaterFront ja vielä isompi on Canal Walk, Afrikan kolmanneksi suurin kauppakeskus. Canal Walkissa ei ole luksusliikkeitä, mutta muuten samanlaisia kauppoja kuin Waterfrontissakin, sekä vielä food court ja tietyn ajan vuodesta talvimaailmakin. Ulkopuolella puolestaan on huvipuisto, hotelli, kanaaleja ja varmaan vielä jotain muutakin, mitä olen missannut. Tuolta lähtiessä on nimittäin aina niin väsynyt pelkästään sisällä kiertelemiseen, että ei koskaan jaksa jäädä katselemaan ulkopuolta!

 

Ja vaikka nyt sanonkin, että mielestäni suomessa on parempi vaateliiketarjonta, niin se ei tarkoita sitä etteikö näistä paikoista ostoksia löytyisi. Pelkästään jo Primarkin tyyppisestä halpahallista Mr Pricestä tekisi mieli haalia kassillinen muutaman euron sandaaleja ja paikallisessa ”apteekissa” Clicksissä voisi viettää tuntikausia. Siellä myydään jopa kattiloita! Siis kaikkea lääkkeistä meikkeihin ja hiuslisäkkeistä lapioon.

Kaiken kaikkiaan aikalailla kaikkea maan ja taivaan väliltä Kapkaupungin kyllä löytyy.
Viime reissultamme minä tosin raahasin mukanani enimmäkseen vain niitä mausteita, sekä pussillisen siemeniä ja siitepölyä! Voi kyllä, löysin nimittäin Old Biscuit millistä (siitä lisää mm. täällä) pienen paikallisen mehiläisfarmin ihanaa hunajaa ja mehiläisten siitepölyä. Noita mitä terveellisimpiä pikku palleroita!

 

Vaateostokset tosiaan jäi pieniksi tällä kertaa. Oikeastaan ostin vain yhden vaatekappaleen – safarille haalarin. Halusin ehdottomasti sinne mukaani jotain värikästä ja haalari maksoi vain n. kahdeksan euroa? Löysin sen ihan vahingossa sieltä MrPricestä.

 

Sandaalit bongattiin puolestaan Alennettuna Aldo nimisestä kenkäliikkeestä ja joitain pieniä kosmetiikkajuttujakin Clicksistä mm. Essien kynsilakkoja.

 

Paras ostos (siitepölypalleroiden lisäksi) oli sitten kai tuo Louis Vuittonin lompakko. Vanha samankokoinen pikkulompakkoni kun veteli viimeisiään ja uudelle kestävämmälle oli tarvetta. Euron kurssi sattui vielä olemaan todella hyvä randiin (Etelä-Afrika valuuttaan) nähden, joten sain lompakon ihan kelpo hintaankin vielä.

 

Kotimatkalla Amsterdamin lentokentältä vielä perus Victoria’s Secretiltä pikkuhousuja ja tuoksupulloja, mutta myös Ray Banin taittuvat Wayfarerit aurinkolasit mustana. 

Okei me ei ehkä löydetty itseämme täysin villin luonnon keskeltä – Puhvelilauma ei juossut hurjana hiekka pöllyen pitkin savannia, tai leijonalauma metsästänyt saalistaan springbockien loikkiessa henkensä edestä pakoon. Pahkasika ja mangusti eivät myöskään kaveeraaneet ja tanssineet hyeenoille hulatanssia, mutta en mahtanut sille mitään, että päässäni soi silti koko ajan ”in the jungle the mighty jungle”

Enhän toki luullut olevamme piirretyssä jylhämaassa, tai edes lähellä sitä. Me olimme Garden Route Game Lodge luonnonsuojelualueella, missä eläimiä pidettiin vain tietty määrä ja luultavasti kaikilla oli omat nimetkin – vähän niin kuin eläintarhassa, mutta tuhannen hehtaarin sellaisessa ja jeepeillä aitojen sisällä.

 

Eläimet näyttivät leppoisilta. Kirahvi katseli meitä jostain korkeuksistaan pitkien ripsiensä alta ja miltei tuntui tykkäävän hengailusta mahdollisimman lähellä jeeppiämme.
Melkein kaikkialla näkyi joitain eläinlajeja; Elefantti seisoskeli syömässä puskassa, leijonat nukkuivat kasassa heinikossa, hippojen päät pilkottivat ojasta ja lauma antilooppeja oleskeli seeprojen vieressä, missä viikon ikäinen seepravarsa hyppelehti energisenä keskellä. Olimme kuulemma onnekkaita kun näimme niin paljon kaikkea, tai oikeastaan taisimme nähdä kaiken. Jopa hipotkin, joita ei kuulemma oltu nähty viikkoon ollenkaan.
 

Safariajalu kesti kaksi tuntia ja se tehtiin kaksi kertaa päivässä; aikaisin aamulla ja uudestaan myöhemmin illalla. Yksi yö sisältäen molemmat safariajeltut sekä aamiaisen -ja illallisen maksoivat yhdeltä hengeltä n.130euroa.

 

Tämä taisi olla meille kuin miniloma loman sisällä. Safariajojen jälkeen vietettiin nimittäin loppu aika vain loikoillen allasalueella, tai syöden Game Lodgen ravintolassa runsasta buffettarjoilua ahmien. Ei tehty oikeastaan muuta kuin rentouduttiin, ihailtiin maisemia, höpöteltiin, naureskeltiin, nukuttiin ja syötiin 🙂

Kotona ollaan. Lähdin kovin haikeana pois ystäväni luota – tuijottelin vain taksin ikkunasta ja olin kiukkuinen. Kummallista miten joka kerta lomamme Kapkaupungissa vain paranee ja parenee ja lähteminen sieltä kotiin vaikenee.
Onneksi olo vähän helpotti kun pääsi turvallisesti omalle sohvalle ja odottelemaan että sauna lämpiää. Tein odotellessa ison kattilallisen kasvissosekeittoa. Keitto on kai jotenkin lohturuokaa minulle. Saunassa leikin olevani Afrikassa, mutta voin kertoa että ei riittänyt mielikuvitus kauhean pitkälle siinä leikissä ei.

Kummalista miten pitkä aika siiten muuten on kun olen nähnyt lunta viimeksi. Tajusin sen kun lumi narskui uggieni alla, että olin viime vuonna maalis–huhtikuun ajan sen verran ulkomailla, että missasin lumen viimeiset hetket täysin ja tänä vuonna näin taas myöhässä tulleen lumen ensimmäistä kertaa vasta eilen. 

Kiva kun on hieman valkeutta maassa, mutta katsellaan silti vielä hetki (tai useampikin) näitä aurinkoisia kuvia Etelä-Afrikasta.

Tuo BikBokin musta hattu pelasti lomani. Hiukseni taisivat olla enemmän lomalla kuin minä – aina harjaamatta, takkuisilla luonnonkiharoilla, tai likaisella suttunutturalla. 

 

 

 

Henkilökuvat: Eevi & Saara