Posted at 18:11h
in
Uncategorized
by julia
Tien päällä:
9 eri majoitusta
2600 kilometriä
3 täyttä bensatankillista
1 autopesu
2 rengaspainemittailua
1 äänikirja
8 jääkahvia
1 pilaantunut jääkahvi
1 rantahiekka-ajelu
2 lauttamatkaa
1 Ikea
4 auringonlaskua
1 kenguru tienylitysmatkallaan
1 Kristallipuisto-stoppi
1200 autokuvaa
1 maatilavierailu
varmaan 100 liikenneympyrää
3 hampurilaisravintolapysähdystä
triljoona kappaletta musiikkia ja kymmeniä naurukohtauksia.
Kirjoitinkin jo täällä auton vuokraamisesta ja siitä miten auto toi reissullamme ihanaa vapautta liikkua. Vapauden lisäksi se tosin toi myös tuntikausia moottoritiellä ajoa ja vaikka Australia on upea ja kaunis maa, voi yksitoikkoinen moottoritiemaisema pian myös tuntua hieman puuduttavalta.
Sydney – Byron Bay reitti oli melko tasapaksu ajomatka. Maisemat näyttivät kaikki lähes samalta ja radiosta tuli liikaa puhetta. Onneksi olin tajunnut napata mukaani aux-piuhan minkä kautta sai kuunneltua musiikkia ja mm. Henriikka Rönkkösen mielikuvituspoikaystävän äänikirjana. Olin itse lukenut tuon kirjan jo viime Thaimaan reissulla, mutta nautin (ja nauroin) kun sain katsella Kiran penkillä kiemurtelua (varsinkin sheivausta käsittelevässä kappaleessa :D) haha Henriikan huumori uppoaa minuun kun veitsi voihin joten en todellakaan pistänyt pahitteeksi kirjan tuplakuuntelua.
Menomatka on aina puuduttavampi kuin paluu ja tuo ensimmäinen n. yhdeksän tunnin ajo Sydneystä Byron Bayhin tuntuikin kestävän ikuisuuksia. Jossain vaiheessa turhauduin motarimaisemiin ja heitin Kiralle vitsillä, että ei maisemat täällä edes näytä Australialta – täällä näyttää siltä kun olisin kotisuomessa ja Vantaan Ikeareissulla.
No eipä mennytkään kuin n.10 sekuntia niin tien oikealta puolelta möllähti esiin jättimäinen Ikea. Tuijotimme haavi auki keltasinistä Ikea-logoa ja nauroimme, että millä hemmetin tuurilla. Tämä oli ainut bongaamamme Ikea koko reissun aikana ja se tupsahti esiin juuri silloin kun siitä oli puhetta.
Motari saattoi olla tylsähkö, mutta se tuntui turvalliselta. Liikenne Ausseissa oli melko rauhallista, ei kaasuttelijoita, kaikki antoivat tiedä ja ajoivat nopeusrajoituksien mukaan. Toki ruuhkiakin oli, mutta tiet olivat selkeitä, hyvässä kunnossa ja kyltit helposti ymmärrettävissä. Myös vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottui hetkessä. Itse asiassa Australia oli loistava paikka vasemmanpuoleista liikennettä harjoitella. ”Keep left lane” nuolineen kaikkineen ohjeistettiin useissa risteyksissä ja vastaantulevien kaistalla oli niin isot punaiset ”wrong way go back” –kyltit että sinne ei vahingossakaan olisi voinut kääntyä.
Kaikenkaikkiaan en vaihtaisi kilometriäkään <3
Photos of me: Kira Kosonen
