Archives
 

04 helmi 2011

Posted at 14:48h in Yleinen by
0 Likes

Tänään nousin normaalia aikaisemmin, mikä tarkoittaa siis ennen yhtätoista, mikä on aika hurjaa.
Aurinko paistoi virkistävästi, joten lähdin hyvillä mielin hoitamaan asioita ja tapaamisia kaupungille.

Hyvätuulisuuteni päättikin jäädä sisätiloihin, nimittäin jo ensimmäisillä metreillä mitkä ehdin ulkona ottaa kaaduin, anteeksi siis lensin kirjaimellisesti kaaressa, rähmälleni ihanan kuraiselle ja niin pehmeän hiekkaiselle asfaltille.
Minkäs teet kun tuolla ulkona hallitesee jääkausi ja siellä tarpominen vaatisi melkein jonkun selviytymisoppaan.
Onneksi kaatumiseni sen ihanan huudon säestämänä, mikä oli kaikkea muuta kuin naisellinen pieni kiljaisu oli sen verran huvittava, että sain nauraa koko matkan linkatessani autolle.

Nyt ollaan taas turvallisesti siätiloissa ja yritän olla tarpeeksi urhea, että jaksaisin kohta yrittää salille pääsyä.

Print page
0 Likes

03 helmi 2011

Posted at 22:47h in Yleinen by
0 Likes

Koska mieheni on keittotaidoton olen auliisti tarjoutunut ottamaan keittion kokonaan omistukseeni ja huolehtimaan taloutemme ravinnosta.

Vaikkakin joskus olisi ihan kiva saada valmis ateria suoraan nenän eteen, en edes uskaltaisi päästää tuota miestä keittiööni koska jos joku, niin hän, lievästi liioteltuna, onnistuisi polttamaan vedenkin pohjaan.

Teen jopa suurimman osan meidän molempien leivistä. Saan siitä tosin vastineeksi puolentunnin hieronnan, joten diili ei ole paha.
 

 

 

 

Tänään tein uuniperunoita, kanapihvejä, höyrytettyjä kasviksia, marinoituja paprikoita, papuja ja punasipulia sekä tsatsiki kastiketta.
Niitä sitten mässäiltiin ja katsottiin idolsia.

 

Print page
0 Likes

02 helmi 2011

Posted at 22:36h in Yleinen by
0 Likes

Tämä päivä on mennyt ihan pää sumussa ja aikaansaamattomasti.
Tarkoituksena oli päästä salille pitkästä aikaa, mutta jäin tietoisesti jumittamaan kotiin niin pitkäksi aikaa, etten enää ehtinyt.
Mulla on kummallisesti aina reissun jälkeen todella vaikea saada itseäni treenin pariin. Pidän urheilemisesta paljon joten en ihan ymmärrä miksi kynnys on niin iso.
Minulla on myös aina ollut se asenne, etten pakota itseäni urheilemaan, koska muuten siitä menee liikkumisen ilo. En tiedä onko järin hyvä asenne, koska toisinaan on vierähtänyt kaksikin viikkoa ei huvita mielialalla. Reissun jälkeen olen käynyt kerran yläkerran salilla. Että sitä mielialan muutosta odotellessa sitten.
 

 

 

Print page
0 Likes