Pääsin mukaan Samsungin smile-kampanjaan.
Kampanja on blogihaaste, jonka ideana on kertoa kuvan kera siitä, mikä saa minut hymyilemään.

Alitajuntaisesti siis rekisteröin tänään hymyhetkeni, kun suunnittelin illalle tätä postausta.
Päivän ehdottomasti aidot ja leveät hymyt saivat aikaan:

-Aamulla kaapin perältä löydetty kahvipaketti- juuri kun luulin kahvin loppuneen.
-Päivän ensimmäinen kommentti ihanalta lukijalta aikaisempaan postaukseeni.
-Kesän ensimmäinen nurmikolla kävely paljain jaloin pienien voikukkien seassa.
-Ehdottomasti se kun  unohdin nauhoittaa lempiohjelmani, mutta huomasin poikaystäväni nauhoittaneen sen minulle valmiiksi- vain koska tiesi, että kuitenkin sen unohtaisin.
 

 

Lisää hymyjä haluaisin nähdä seuraavilta bloggaajilta, joten heitän haasteen:
Jannalle: Yanna Ayulle: BaliChild ja Cavalle.

Homma toimii seuraavasti:
1. Ota itsestäsi teemaan sopiva kuva.
2. Julkaise kuva blogissasi ja kerro kuvan yhteydessä lyhyesti, mikä saa sinut hymyilemään.
3. Haasta mukaan kolme bloggaajaa.
4. Mikäli haluat bloggaajana osallistua myös kilpailuun, jossa voi voittaa Samsungin uuden älypuhelimen, käy linkkaamassa haastepostauksesi osoite tänne: http://indiedays.com/showroom/samsung-galaxy/
5. Liitä mukaan tämä teksti: Mikä saa sinut hymyilemään? Käy Samsung galaxy -sivustolla katsomassa bloggaajien kuvat ja osallistu äänestykseen, jossa palkintona uusi Samsung Galaxy II -puhelin!

LUKIJAT käykää täällä äänestämässä suosikkihymynne, niin pääsette myös osallistumaan älypuhelimen arvontaan 🙂

 

Melko pitkästä aikaa, mutta samoilla vaatteilla.

Tähän väliin ensin pieni välipointti: Minä olen hereillä ja kello ei ole edes kahdeksaa! Eilen heräsin päivällä kello kolme- Mikä on lähemmäs normaalia, mutta lähellekkään normaalia tämä rytmini ei ole.
Sovi siinä sitten tapaamisia, kun et tiedä nukutko puolet päivästä, vai puolet illasta.
 

Takaisin sen asun pariin ja niinkuin sanoin, tämä kaikki on jo aika nähty.
Mietin usein, miten bloggaajat- jotka viljelevät näitä asukuvia, keksivät aina jotain uutta ja ei nähtyä päällensä?
Joko on varaa ostaa aivan helkkaristi uusia releitä, tai on todella muuntautumiskykyinen. (tai varas, tai taikuri).
Minä en pysty mihinkään näistä.

 

 

Toppi tosin on uusi!

Ehkä harjoitus tekee mestarin. Siis siinä muuntautumisessa. Aika mestari olen jo nimittäin siinä turhan materian haalimisessa.

 

 

 

 

No, kesä lähenee ja vaatteet vähenee. Pääsee paljon helpommalla.
Minä menen keittämään kahvia ja nauttimaan aamustani.

 

 

Pääni on täysin yhteistyökyvytön aurinkolasien kanssa ja olen koko elämäni taistellut löytääkseni tälle munakoisopotalle sopivia, mutta helppoa se ei kuule ole.
No, onneksi olemassa on aurinkolasien ystävämyynnit, mistä saa merkkilaseja halvemmalla, niin ei ketuta niin paljon jos ne eivät istu täydellisesti.

Tänään oli sellaiset joka vuosi järjestettävät (en tiedä kuka ne järjestää ja miksi) ystävämyynnit Espoossa.
Sieltä olen aikeisempina vuosina löytänyt kahdet jokseenkin suipponaamalleni sopivat lasit.
Toiset olen hukannut Barcelonaan, mutta toiset ovat vielä visusti tallella.

Odotukset olivat jokseenkin korkealla, kun oletin tänävuonna löytäväni taas jotain yhtä upeaa, tai siis ihan ookoota.
Harmikseni jouduin huomaamaan, että valikoima oli pienentynyt noin puolella sitten viimekerrasta, enkä nähnyt siellä kovinkaan paljon mitään uutta. Jopa RayBan-klassikkolasit olivat poistuneet valikoimasta (tai joku oli ehtinyt ne ryövätä nenäni alta) joten en vieläkään saanut niitä.

Hintaa laseille kuitenkin oli vain 50-80€ joten ei sieltä tyhjinkäsin pois lähdetä.
Nappasin mukaani:

mustat Ralph Laurenit                                                                 

        Ja ruskeat Burberryt                                      

 

 

 

 

 

Hintaa yhteensä 130€ Mikä ei ole paljoa kahdista( kahdista ei taida olla oikea sana?) merkkilaseista.

 

 

 

Näillä siis mennään tämä kesä, ellei ne täydelliset RayBanit tipu taivaalta syliini.