Nappasin tämän mukaani Gt:stä vähän ennen Kaunasiin lähtöä.
Se osittautui oikein mukavaksi matkaseuraksi ja oli miellyttävän kevyt päällä. Suojasi myös vähäsen jalkojani täydeltä hyttystuholta lentokentän taksijonossa, missä oikeasti oli ennätysmäärä niitä pieniä lentäviä pirulaisia.
 

 

 

 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, niin monikäyttöinen ja mukava mekko, että ehkä sorrun hakemaan toisen värin. Värivaihtoehtoja taisi olla peräti kahdeksan, mutta valkopuna ja sinivalko raidallisten ollessa poissa laskuista jäljelle jää ruskea, pinkki, musta, vaaleansininen, tai tummansisinen. Hintaa oli n.14€ joten ei tässä konkurssiin mennä.

 

Meidän taloudessa kun syödään aivan liikaa kanaa, päätin tuossa alkuviikolla, että nyt on tipukiintiö täynnä ja minä haluan lihapullia! Lauri oli aluksi skeptinen ja luuli, että ostan valmispyöryköitä (siis, etteikö minusta broilerin nahasta ja sian sydämestä murskattu mössö olisi tosi hyvää) mutta ajattelin kyllä valmistaa nämä tälläkertaa itse.
Mukaan tuli marinoituja uusiaperunoita, kastike ja parsakaali-fetasalaattia.
 

Lihapullat:
400g naudan paistijauhelihaa
1 dl ruokakermaa
1/2 dl korppujauhoja
2 valkosipulinkynttä
pilkottu sipuli
1rkl margariinia
tomaattimurskaa
kananmuna
mausteita ja yrttejä

 

Nami.

 

 

Sekoitin korppujauhot ruokakermaan ja jätin turpoamaan. Kuullotin pilkotut sipulit pannulla sulassa margariinissa. Lisäsin sipulit, kananmunan, jauhelihat, mausteet ja tomaattimurskan korppujauhojen sekaan. Tomaattimurskaa laitoin muutaman lusikallisen ja mausteina käytin suolaa (reilusti), mustapippuria, jauhelihamaustetta, grillausmaustetta. Silppusin tuoretta timjamia joukkoon, sekä lisäsin hieman kuivattua rosmariinia, oreganoa ja salviaa.
Uuni 225 asteeseen ja käsin pyöritellyt pikkupallerot sinne n.10 minuutiksi.

 

 

 

Perunat:
Uusia perunoita n. 1kg
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 pkt Apetina fetarasian aurinkokuivattuja tomaatteja ja öljyä.
Thai sweet-chilikastiketta
omenaviinietikkaa
mausteita

 

 

 

Ehkä ensimmäistä kertaa päästin Laurin ruoanlaittoapuun. Se sai pestä perunat.

Keitin perunoita suolatussa vedessä n. 10-15min. Kulhoon kourin fetarasian aurinkokuivatut tomaatit ja lorautin n.puoli desiä myös fetarasian öljymarinadia kulhoon. Sekaan vielä pilkotut ja puserretut sipulit, ihan pieni loraus(1 tl) etikkaa ja maun mukaan chilikastiketta. Mausteista laitoin suolaa, pippuria ja raakunaa.
Kuutioin kypsät perunat ja pyörittelin niitä hetken mausteissa, kunnes kippasin koko helahoidon kuumalle pannulle, missä sipulit kypsyi ja perunat sai kivaa väriä.

Salaatti on se perinteinen familymix salaattisekoitus, mihin lisäsin hieman kypsennettyjä parsakaaleja, fetaa(mistä varastin ne aurinkokuivatuttomaatit) ja yrttibalsamicoa.

Kastike myös samaa vanhaa ranskankermasörsseliä, eli purkki ranskankermaa, loraus sitruunamehua, hieman sokeria suolaa, pippuria, chiliä, paprikajauhetta jne. Laitoin myös tälläkertaa tomaattisosetta hieman antamaan väriä.

 

 

 

 

 

 

 

Miten hauska vempain. Siis, voi että kun en pääse tämän yli 😀
Sen lisäksi, että se on todella kätevä, se aiheuttaa minussa hyväntuulista hilpeyttä pelkällä ulkomuodollaan.
 

 

En vaan saa päähäni millään, mitä eläintä tämä mustekalan lisäksi muistuttaa! Auttakaa jos saatte älyväläyksen.
Koen suurta tarvetta vempaimen nimeämiselle. Se on liian hauska ollakseen vaan vempain. Niin ja kamerajalusta ei tule kuuloonkaan.
 

 

 

 

Eikö ole kätevä? Kävelin tämän ohi verkkokaupassa ja hetken sitä hypisteltyäni ja naureskeltuani jätin sen siihen. Olin jo kassalla, kun oli pakko kääntyä takaisin ja mennä harkitsemaan sen ostoa.
Päädyin siihen tulokseen, että 50euroa tästä on aivan liikaa ja palasin takaisin kassalle.
No, kolmas kerta toden sanoo- Juoksin vielä kerran takaisin jälleen harkitsemaan ja siinä vaiheessa minusta alkoi jo vakavasti tuntua siltä, että jos en tätä nyt osta juoksen ehkä kokopäivän verkkokauppaa päästä päähän.
Kamerajalustathan ovat kalliita, tämä oli sentään halvin kaikista ja ansaitsee Laurikin välillä taukoa kuvaamisesta.
-Oikeasti  Lauri on nyt hieman mustasukkainen tälle.

 

 

 

 

 

 

Olen hihitellyt jalustalle koko tämän postauksen teon ajan. Sanokaa nyt tekin, että se on huvittava tai muuten tunnen itseni todella yksinkertaiseksi.