Vuosi vuodelta suosikkina pysynyt löysä neule ja shortsit kombinaatio.
 |
| Miten ihmeessä onnistun aina saamaan jalkani epämuodostuneeseen solmuun. |
 |
Niin se vaan on, yksinkertaisuus toimii ja löysä on mukavaa. Olen metsästänyt vastaavaa neuletta nyt liki kaksi vuotta ja eilen huomasin sen tehneen comebackin hm:lle. Juoksin testaamaan viskoosi/akryyli unelmaani ja olihan se aika mukiinmenevä- hieman liian lyhyt ja kaula-aukko ihan tyhmä, mutta noin muuten kelpuutan.
Enkä nyt tarkoita LSD:tä, mystistä sanalogiaa(tämä ei taida olla mikään oikea sana), elokuvaa, tai Princen biisiä.
Mutta Princestä puheenollen haluaisin melkein kuollakseni hänen keikalleen ensi torstaina Hartwall areenalle (jos se ei nyt kuudennen kerran peruunnu) Ehkä vaan jo pelkästään kyseisen kappaleen takia. Kuuntelin sitä pienenä taukoamatta- silloin kun muut ikäiseni keräilivät spice girls tarroja, silloin vielä kun nauhoitin musiikkini radiosta kasetille ja silloin kun kyseinen artisti oli vielä symboli 
.
Oi niitä aikoja.
 |
Mutta oi näitä nykyaikojakin. Miten voi vain olla näin mahtavaa kaikki. (koputan puuta, kohta tipun pilven reunalta ja lujaa). Kesä on ollut tähän mennessä loistava ja loppua ei näy.
Ostimme ystäväni kanssa lennot Barceloonaan viikoksi. Lähtö olisi reilun viikon päästä ja sitä ennen on vielä häät, synttärit, läksiäiset ja kaikkea kivaa.
Olen nyt selvästikkin taas hieman kesäpäissäni ja lopetan tämän lässytyksen tähän.
On se kumma, miten aina onnistun eksymään aiheesta. Tarkoitus oli kirjoittaa enemmän torstaista, mutta kuvat kertokoon.. jotain.
 |
| Näin avaruussukkulan. Nään niitä aina. |
 |
| Ja kuolasin Saaran kenkiä. |
 |
| Sekä ihmettelin kenellä on grillibileissä spottivalota ja savukone? |
 |
| Niin ja Yanna pese sun jalat! |
 |
| Hyvää viikonloppua! |
P.s anteeksi laiska vastailuni kommentteihin. On ollut kamala kiire ja puhelimella kommentteihin vastailu yritykseni on tuottanut vain läjän kirjoitusvirheitä.
Vastaan kaikkiin huomenna paremmalla ajalla 🙂
Ihanaa, että on perjantai. Olen tämän viikon tehnyt kaikki päivät 12 tuntia töitä ja vielä herännyt ihmisten aikaan aamu kahdeksalta! Se on aika hurjaa yöeläjälle ja nyt rytmi heittää sellaista kuperkeikkaa, että en tiedä mitenpäin olisin.
Naama ei ainakaan tykkää yhtään. Se kiukuttelee ja on valahtanut kalpeaksi ja kasvattanut silmäpussit, mitkä muistuttavat bulldogin kuonoa.
Oloni on siis hehkeä ja asiaa ei auta, että eilen oli pakko töiden jälkeen päästä ihmisten ilmoille. (tuntui, että mielenterveyteni oli vaarassa).
Yannalla ja K:lla oli taas mahtavat puitteet varastopihalla ja oli niin mukavaa, ettei raaskinut lähteäkkään ihan heti kotiin nukkumaan.
No, nyt sitten lyhyiden yöunien jälkeen väsytttää aika paljon, bulldogit tervehtii naamalla voimakkaampina kuin koskaan ja tuolla sataa ja valivali.
