Food
05 elo 2011
Posted at 08:14h
in
Yleinen
by julia
Ystäväni aina ihmettelivät kun sanoin, etten ole koskaan oikein kokenut mitään mielettömän hyviä ruokaelämyksiä Barcelonassa. – Tuossa mahtavasssa ruokailukaupungissa.
En tiedä onko minulla oikeasti vain todella huono tuuri, vai voiko hyvän ravintolan löytäminen sieltä oikeasti niin suurta arpapeliä?
No, onneksi tällä kertaa onnisti ja sain melkein joka ravintolassa hyvää ruokaa. Tietysti asiaa auttoi se, että söimme vain ravintoloissa mitä meille oltiin suositeltu.
Näitä suosituksia olisi enemmän kuin mukava jakaa myös eteenpäin, mutta minä toope täälle hei, en kaikessa viisaudessani tajunnut tallentaa ravintoloiden nimiä takaraivooni. Olisihan se ollut kamala vaiva.
Tässä kuitenklin muutama mitä mieleeni jäi.
Sushia. Kerrankin söin melko hyvää sushia ulkomailla! Melko sana tulee siitä, että olen todella vaativa tämän ruokalajin kohdalla ja vaikka paikkaa on kehuttu paljon, se ei silti mene omien suosikkejeni edelle. Hyvää ruoka kuitenkin oli.
Kysessä on ravintola Nomo, joka sijaitsee lähellä Passeing de Gracia katua, muistaakseni Diagonal metroasemalta ylöspäin.
Passeing de Gracia kadulla ja sen läheisyydessä sijaitsi muitakin hyviä ravintoloita.
Tapasta syötiin kahteen kertaan kadun alkupuolella sijaitsevassa TapaTapa- ravintolassa.
Ensimmäisellä kerralla ruoka oli mielestäni todella hyvää. Toisella kerralla jäi vähän huonompi maku suuhun, vaikka söimme osittain samoja tapaksia, kuin ensimmäiselläkin kerralla.
Onko tämäkin nyt jotain arpapeliä sitten, tiedä häntä.
Toisella käynnillämme saimme vielä todistaa mitä oudoimman vessassakäynnin.
Ravintolan alakerrassa sijaitsi vessat ja ennen lähtöämme kävimme siellä vain ilmeisesti nähdäksemme paikallisen naisen (ihan siististi pukeutunut ja muutenkin normaalin oloinen) pesemässä hapaita.
Naista ei häirinnyt ollenkaan meidän läsnäolomme hänen suorittaessaan iltapesuaan. Kun hampaat oltiin viimeistelty oikein hammaslangalla, alkoi kasvojen puhdistus ja rasvaaminen. Tämän kaiken olisin sulattanut vielä ihan muitta mutkitta, mutta ei. Nainen ottaa seuraavaksi pikkuhousunsa ja alkaa pestä niitä lavuaarissa, siis yhtään häpeilemättä hanan alla hinkkasi sormin pikkkuhousuistaan likaa pois.
Kaiken kukkuraksi hän kysyy meiltä englanniksi voisimmeko auttaa häntä.
– siis toki, onko sinulla siellä toisia pikkuhousuja mitä voisin pestä, vai pidänkö näistä kiinni, jos sinä hinkkaat.?
Tässä vaiheessa ystäväni poistui vähin äänin vessasta minun jäädessä tähyilemään mahdollisia piilokameroita naisen kuivatessa pikkareitaan käsienkuivaajassa.
Piilokameroita ei löytynyt, eikä nainen osoittanut mitään lopettamisen merkkejä, joten häivyinpä sitten minäkin, ennen kuin alkaisi vaikka tukan pesu vessanpöntössä.
Koska asuimme ystävämme luona, missä käytösämme oli keittiö kaikkine tarvikkeineen sai onneksi aina välillä vetäytyä kummallisesta ravintolamaailmasta syömään kotiruokaakin.
Itsehän en ruoanlaitto puuhiin tosin osallistunut kertaakaan. Talossa oli osaavia ruoanlaittajia jo ihan tarpeeksi ja koska minulle on suurta luksusta jos saan jonkun muun tekemään kotiruokaa vetäydyin vain katselemaan ja nauttimaan lopputuloksesta.
Ruokakaupassa ruoka on muuten aika halpaa ja varsinkin LaRamblan isomassa marketissa valikoima todella hyvä. Aamiaistarvikkeet ostettiin aina kotiin/rannalle ja tahdon muuten myös suomeen ihania hedelmärasioita, mitkä maksavat ehkä maksimissaan sen kaksi euroa.
Täällä kun saa sen hienon hedelmärasian stokkalta hintaan jotain 16€ (okei, ehkä n. 5 euroa, mutta silti).
I wish.