Kaupallisessa yhteistyössä Apetinan ja Indieplacen kanssa

 

 

Luokassa lausuttiin ruokarukous, jonka jälkeen käveltiin pitkässä jonossa alakerran ruokasaliin.
Steinerkoulussa keittäjät annostelivat ruuan ja vasta kun pääsit jonossasi tarpeeksi lähelle keittäjää, sait tietää mitä tänä päivänä oli tarjolla. ”Hyi kaalikääryleitä ja kumiperunoita”, sanoo edessä oleva luokkakaveri ja tekee u-käännöksen näkkäripisteelle. Mumisen takaisin jotain, että ”ei kai taas”, mutta oikeasti jään jonoon mielelläni.
Rakastin salaa kaikkia koulun kaaliruokia. Oli ne sitten missä muodossa tahansa.

Kaali kaikessa muodossaan kuuluu edelleenkin lempiruokiini. Kyssäkaali, parsakaali, ruusukaali, kurttukaali, kiinankaali, punakaali, lehtikaali, suippokaali you name it.
Tällä hetkellä nakerran suosikkiani kevätsadon varhaiskaalia ennätysvauhtia.

Vaikka pidinkin kaalista, olin pienenä nirso ja niin kauan kuin muistan, minulla on ollut muutama kummallinen inhokki, mm. Mansikka ja vesimeloniErityisesti mansikka aiheuttaa kummastusta, koska kuka nyt ei tykkäisi mansikoista.
Enkä minäkään niitä sylje pois, mutta mansikka ei vain maistu sellaisenaan suussani kovin hyvältä. Se on outo ja kirpsakka. En myöskään erityisemmin pidä sen koostumuksesta. Ulkopinnan pienistä siemenistä, jotka pirskahtelevat suussa.  

Vesimeloni puolestaan aiheutti trauman ulkomaanmatkalla, kun pienenä sairastuin vatsatautiin ja äitini syötti minulle vain vesimelonia. Vesimeloni ei pysynyt sisällä vaan lensi punaisena kaarena pitkin poikin hotellihuonetta. Tuon jälkeen en ole osannut yhdistää vesimelonia nautinnollisiin hetkiin. Lähinnä luulin sen maistuvan oksennukselta ja vaikka olen aikuistuttuani osannut opetella itseni tuosta ruokamuistosta pois, ei edelleenkään vesimeloni ole minulle erityisen mieluisa valinta.

Tiedättekö mikä näitä kaikkia tarinoita yhdistää? Juusto. Erityisesti Apetina-juustot, jotka osaavat nostattaa, jopa inhokkikasvikset ihan uusiin sfääreihin. Syömme kotona paljon kasvisruokaa ja välimerellisiä juustoja, joten meidän jääkaapin vakiovarusteena onkin Apetinan juustokuutioita, jos jonkinlaista. Ne tuovat niin hyvin makua, tekstuuria ja täyttävyyttä kasvisruokiin, että voisin puhua jopa olevani niihin hieman koukussa.

 

 

On se kumma. Vaikka edelleenkään mansikka ja vesimeloni ei kuulu suosikkeihin, ne maistuvat minusta todella hyvältä juuston kanssa. Myös kaali ja juusto on mielestäni voittamaton kombo. Entäs miten nämä kaikki yhdessä?
Kehittelin Apetina Snack sitrus ja yrtit juustokuutioit -uutuuden innoittaman salaatin, jossa yhdistyy lapsuuteni herkut sekä inhokit. Kaali, mansikka ja vesimeloni.
Ja vaikka itse sanonkin, niin voi hyvää päivää, että tämä oli hyvää. Tässä salaatissa tuntui olevan kaikki hyvässä balanssissa: makeutta, suolaisuutta, hapokkuutta, hieman karvautta ja jopa hyppysellinen umamia.

Tätä teen uudestaan.

 


KESÄINEN JUUSTOSALAATTI

AINEKSET:
Vesimeloni
(ja/tai muita melonteita, esim. Hunajameloni, verkkomeloni)
Mansikoita
Kyssäkaali
Varhaiskaali
Pinaatti
Rucola
Apetina Snack sitrus ja yrtit juustokuutioita
Sitruunavinaigrette:
2 rkl oliiviöljyä
2rkl sirtruunanmehua
1 rkl huhnajaa
Pieni valkosipulinkynsi puserrettuna
Suolaa & pippuria
Pikkeliliemi kyssäkaalille:
0,5dl etikkaa
Reilu 0,5 dl sokeria
1,5 dl vettä

 

Aloita kuorimalla kyssäkaali ja leikkaa se mandoliinilla ohuiksi viipaleiksi, tai veitsellä kuutioiksi. Valmista pikkelöintiliemi. Sekoita vesi, etikka ja sokeri keskenään ja kaada liemi sekä kyssäkaalikuutiot kannelliseen rasiaan. Ravista ja anna marinoitua hetki jääkaapissa. Mielellään n. tunti, mutta vähempikin aika riittää.

Viipaloi melonit ja mansikat.
Siivuta vahaiskaalista ohuita suikaleita mandoliinin tai juustohöylän avulla. Sekoita vinegrette-ainekset keskenään.
Asettele varhaiskaalisuihkaleet pinaatinlehtien kanssa lautaselle. Ripottele puolet vinegretistä päälle ja sekoita hieman. 

Lado viipaloidut melonit ja mansikat salaattipohjan päälle. Ota pikkelöitynyt kyssäkaali jääkaapista ja nouki kaalikuutiot liemestä ja lisää salaattiin.
Viimeistele kokonaisuus Apetina sitrus ja yrtit -juustokuutioilla ja rucolalla. Kaada päälle loput vinaigretistä ja nauti.

Psst.. Jos kaipailet lisää ihanan juustoisia reseptejä, niin niitä löytyy TÄÄLTÄ.

 

 

ARVONTA

Mikä oli nuorena teidän kasvisruoka inhokki ja suosikki ja miksi? 🙂
Kommentoimalla tähän, olet mukana 100€ K-ryhmän lahjakorttiarvonnassa.
Muista täyttää myös sähköpostiosoite kenttä, se ei näy muille.

Arvonta päättyy 7.6 klo 21.00
linkki arvonnan sääntöihin: https://cutt.ly/ApetinaArvonnanSaannot

 

Tags:

 

Tekisi mieli tanssia koska

Suuntamme kohta tyttöjen kanssa mökille viettämään viikonloppua.
Aiomme treenata, syödä hyvin ja juoda roseeta nurmikolla.
Yksi iso työprojekti etenee hyvää vauhtia. Olen innoissani uudesta.
Auringonpaiste ulkona nostaa ihmisten suupieliä kohti korvia. Kaduilla kuulee naurua.
Vastaan kävelee kauniita kesämekkoja.
Puistoissa otetaan jo aurinkoa.
Juhannusviikolla tapahtuu jänniä juttuja (siitä lisää myöhemmin).
Toreilla on jo paljon telttakojuja.
Olen ostanut niistä marjoja ja pioneja. Ja kahvia.
Ihoni on ihanan päivettynyt melontareissulta.
Nenässäni on jopa muutama pisama.
Tein ravintolavaruksen kesäkuun lopulle kihlajaispäivän kunniaksi ja odotan sitä jännittyneellä innolla.
Aamulenkillä pärjää jo pelkässä topissa. 

Tällä hetkellä on todella hyvä fiilis yleisesti vain kaikesta.

 

 

 

Nyt läppäri kiinni, mökkikassi autoon ja ratti kohti järvimaisemia. 

Tags:

 

Vaikkojoki

Laskemme ensimmäisestä pienestä koskesta suoraan päin puuta, kiljun kun törmäämme kiviin, palelen ensimmäisen yön teltassa, juomme jokivettä ja se on ruskeaa, kasaan retkikeittimen väärin, kenkiini pääsee vettä, pumppaan ilmapatjaani enkä huomaa että venttiili on auki, saan haavan tynnyrin tiivistelukosta ja juoksen ensimmäiselle puskapisslle miltei koko metsän läpi piiloon. Ettei vaan kukaan huomaa. 

 

Sain teiltä ennätysmäärän viestejä Instagramiin melontareissun aikana. Kyselitte paljon ja se oli ihanaa! Moni kertoi, että haluaisi kokeilla melomista, tai lähteä metsään telttailemaan, mutta ei tiedä mistä aloittaa, tai mitä tai varusteita pakata. Ymmärrän tämän täysin – olin itsekin aluksi monessa tilanteessa aivan sormi suussa, mutta tekemällä oppii ja pikkuhiljaa homma alkoi jopa minunkin kohdallani toimia. Heti toisena päivänä koskia laskettiin nauraen, oikean kerraston kanssa en enää palellut öitä teltassa, jokivesikijn alkoi maistui normaalilta, retkikeittimen kasaus sujua, ilmapatjat pumpattiin ja teltat kasattiin ennätysvauhtia ja mikä tahansa lähin puska tai puu kelpasi vessana 😀
Ehkä voin toimia teille metsäseikkailun amatööri-inspiraationa?

Sen nimittäin voin kertoa, että oli oikeasti todella kiva olla hetkittäin oman mukavuusalueen ulkopuolella, oppia uutta ja nauttia luonnosta. Mennä hetkeksi niiden perusasioiden äärelle ja iloita ihanista pienistä asioista, kuten lämpimistä yöunista, nuotioherkuista ja siitä, että saa herätä lintujen lauluun lammen reunalta. Enkä tietty ollenkaan pistänyt pahitteeksi sitä, miten rauhoittavaa oli meloa tyyniä jokia ja spottailla majavien majoja tai tuntea miten adrealiini nousee laskiessa alas kuohuvia koskia. 

 

En myöskään pistänyt pahitteeksi juoda punaviiniä kuksasta iltaisin näissä maisemissa

 

P.s Kunnon varustelista-postaus vielä tulossa 🙂

Tags: