Onnellinen hevoshetki

Kuulin että Jeffreys Bayssä on hevostalli mikä järjestää rannalla ratsastamista. Olin hyvin hyvin tyytyväinen saatuani ylipuhuttua Saaran ja Laurin mukaani sinne. Se oli elämäni oudoin sekä hienoin ratsastuskokemus.

Olin aivan järjettömän innoissani kun pääsin vuosien tauon jälkeen taas nousemaan hevosen selkään. Saara oli hieman hermoissaan ja rauhoittelin sitä, että ei sen tarvitse muuta kuin kököttää kävelevän hepan selässä. Ei me varmaan edes ravattaisi.

Niin. Olin ehkä hieman väärässä. Ensin talleilla kävi ilmi, että meidän n. 7 henkisessä ratsastusseurueessa kukaan ei ollut ratsastanut ennen, eikä kukaan laittanut edes kypärää päähän. Varustauduttu ei kyllä millään muillakaan keinoin. Enpä ole minäkään ennen ratsastanut sandaalit jalassa.

Meille jaettiin hevoset ja huomasin heti ensimmäisen minuutin aikana, että nämä on sitten – olen laiska – kuljen jonossa – enkä tee mitään – hevosia. No ainakin turvallisia kokemattomille.

Ohjaajamme oli yllättäen n.12-vuotias pikkupoika jolla oli pieni upean poni. Poika oli leikkisä ja viis veisasi ihmisten kokemattomuudesta. Jonoponit nimittäin toimivat sillä tavalla että aina kun ohjaaja lähti ravaamaan muut seurasivat perässä ja pojasta oli hauskaa yllättää meidät lähtemällä varoittamatta yhtäkkiä nopeaan raviin saaden ihmiset pomppimaan hampaat kalisten satulassa koska eivät tienneet ollenkaan mitä tehdä.

Välillä poika temppuili ponin selässä, toisinaan näytti nukkuva siinä ja välillä taas istui satulassa väärinpäin. Odotin jo, että kohta se ratsastaa pää alaspäin tai jotain, mutta sitten se lähtikin kiitolaukkaa pellolle jahtaamaan kahta peuraa. Se näytti upealta. Sisäinen hevoshulluni oli hyvin kateellinen.

Tarvottuamme hetken rantaa pitkin tuli ohjaajapoika luokseni ja kysyi kauanko olen ratsastanut. Vastattuani seitsemän vuotta hän kysyi; do you wanna go for a ride? Nyökkäsin innokkaana ja sitten me lähdettiin. Aivan järjettömän lujaa vauhtia, laukkasimme yli dyynien tuuli vaan korvissa humisten ja muun ryhmän jäädessä pikku pilkuksi taaksemme. Taisin nauraa ääneen koko matkan ja nyt se sisäinen hevoshulluni liki itki onnesta. Se oli ehdottomasti yksi elämäni hienoimmista hetkistä. En ole päässyt hevosen kanssa kiitolaukkaa kuin muutaman kerran aikaisemmin (suomessa tila ei vain koskaan riitä).

Sitä ja muutamaa pienempää juoksua lukuun ottamatta hevoseni esitti kyllä tynnyriä. Vaikka kuinka yritin en saanut hevosessa aikaiseksi juuri mitään reaktiota. En halunnut antaa periksi vaan yritin koko kolmen tunnin mittaisen ratsastuksen ajan tehdä töitä niin että reiteni olivat tippua irti. En ole koskaan ratsastanut niin jäykällä hevosella ja jalkani olivat kipeät seuraavat neljä päivää.

Saara pääsi puolestaan ensimmäisen viiden minuutin aikana hermostuksestaan yli, kikatteli onnellisena, leikki cowboyta ja ravasi innoissaan dyyneillä. Seuraavaan kahteen päivään ei edes puhunut mistään muusta kuin hevosista. Viime yönäkin näki unta että osti hevosen ja oli ihan haltioissaan.

Jos kukaan ikinä eksyy Etelä-Afrikassa Jeffreys Bayhin niin suosittelen ehdottomasti tätä kokemusta. Maksoi hurjat 25euroa.
Minä voisin mennä vaikka joka päivä uudestaan.

80 Comments
  • Emma
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    voi ei, oon niin kateellinen!! unelmaa<3

  • Ella
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Wau! Aivan ihania kuvia! Oli varmasti upea kokemus! 🙂
    Olisi ihana päästä tollaiselle ratsastusretkelle myös!

  • :)
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Kuulostaa ihanalta tuo kokemus, olen kateellinen!

    Koska tulee vastaukset joulukuun kysymyksiin, niihin siis missä sai kysellä myös sun läheisiltä? Anteeksi jos on jo tullut ja mennyt multa ohi 🙁

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ei ole tullut vielä. Tosiaan piti kaikki tehdä valmiiksi ennen tätä matkaa, mutta tuli yllättävä käänne elämään ja omat suunnitelmat piti hetkeksi unohtaa.
      Yritän saada vastaukset tehtyä kuitenkin vielä tässä kuukauden sisällä 🙂

  • Laura
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vitsit, oon kyllä NIIN kade!

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Omg pelottavaa. Näin just tänään päiväunilla unta että omistin kaks pollea ja kipittelin niillä jossain dyyneillä! Ja sitten herättyäni luen täältä että oot ratsastellut just mun unimaisemissa ja samanlaisella ruskealla kaviollisella.

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      oho 🙂 hassua!

  • Juulia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Aww tääläkin yksi kateellinen hevoshullu!! 🙂 Oli varmana sika makeeta!! Itselläkin harmittaa etten ole ratsastanut reiluun vuoteen ja joka päivä haluttaa hevosen selkään!

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Sitä niin kyllä jää ikävöimään 🙂

  • anonyymi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    et sovi ollenkaan hevosenselkään? ootko vai oikeesti oikeesti ratsastanut 7 vuotta? 😮

    • peilikuva
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Miten joku ei mielestäsi sovi hevosen selkään? Katso vaikka hevosta ja sen satulaa, siellä ei kukaan istu kuten kür:ia ratsastavat ratsastajat. Satula on lättänä ja lähes täysin tueton, lisäksi kukaan tuskin lähtee tuonne sillä mielellä, että ”Jee, nyt tuupataan, kulkeehan mun hevonen täydellisessä peräänannossa vai onko se vähän luotilinjan alla?”
      Tuolla on varmasti jokaisen kokeneemmankin ratsastajan mielessä vain ja ainoastaan kokemuksen saaminen ja kenties irrottelu, tuskin kukaan jaksaa miettiä miten satulassa istuu tai ohjia pitää. 🙂

      • JULIA Toivola
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        peilikuva puhuu kyllä asiaa, en ollut millään kouluratsastustunnilla vaan rannalla ratsastamassa rennosti 🙂

        Ja kyllä, olen ratsastanut sen 7 vuotta.

  • Mari
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Haha,tää kyllä muistuttaa siitä hevosharrastuksen toisestakin puolesta. (nimim.suomessa maastoilu ei aina ole niinkään nautinto kun pinkeä kisahevonen saa slaagin ja yrittää lähteä tuhatta ja sataa kotiinpäin jokaisen postilaatikon kohdalla 😀 Ja ratsastaja muistuttaa michelin ukkoa kaikkine toppakerroksineen)

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hahah, totta 😀

  • Sape
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    aivan sanoinkuvaamattomia kuvia!! ei voi muuta sanoa ku et aivan täydellisiä! niinku ois otettu jostai mainoksesta, mallitki on niinku mainoksesta! 🙂 nauti siellä ihan täysillä ku täällä on nyt niiiin kylmä! ihana julia!!<3

  • Janet
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä oon sulle vanha elefantintaluttaja, villi hevostyttö niin kateellinen 😉 Pakko päästä myös joskus. Vaikka joka viikko käynkin ratsastamassa useammankin kerran, niin on toi meren rannalla ratsastaminen silti unelmissa toteuttaa. Varsinkin ku sais laukata tuulispäänä rantavedessä <3 Oooh, ehkä joskus 🙂

    Sun pitäs käydä ratsastamassa useamminkin, jos oot kerran harrastanut enemmänkin. Lähde joskus mukaan issikkavaellukselle 🙂 Ja tervetuloa tänne kylmään Suomeen. Nauttikaa viimeisistä päivistä 🙂

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Niin pitäisi. Olen miettinyt sitä usein, mutta jotenkin vain vaikea saada aikaiseksi 🙁

  • Jilla
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Wau, ihana heppahullu! (Tosin muistan kyllä lukeneeni aiemminkin jostain heppaunesta ;))

    Ja hienossa kunnossa näyttää hevosetkin olevan 🙂

  • Saana
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Ihania kuvia! Upee kokemus ollu varmasti. 🙂 Ja heposetki on oikein hyväkuntoisen näköisiä! Nauti loppureissusta huolella, täällä me palellaan hirmupakkasissa 😉

  • Rosa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Ihanan näköstä! Harmi kyllä pelkään hevosia joten tää kokemus jää kyllä kokematta 😀

    http://rosaliespaperplanes.blogspot.com/

  • Marika
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Oi että olen aina halunnut ratsastaa rannalla jossain lämpimässä maassa. Yleensä ne vain ovat aivan ylihinnoiteltuja, no tuo ei ollut. Oli varmasti aivan uskomaton kokemus päästä laukkailemaan siellä ihan kunnolla. Minä ratsastin joskus yhdellä tallilla, jossa oli viisi issikkaa. Niillä pääsi itsenäisesti ratsastamaan ja maastopolulla yhdellä niistä oli tasan yksi vaihde: päätön kiitolaukka eikä rouva varmasti kuunnellut yhtään mitään ohjeita ennen kuin tie alkoi näkyä, jolloin sen sai hidastamaan. Välillä ehkä jopa pelotti, mutta aina piti mennä uudestaan. Asuin tosiaan joskus nuorempana oikeasti keskellä ei mitään ja siellä oli tilaa. 🙂

    • peilikuva
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ollaan perheen kanssa käyty muutamia kertoja Thaimaan HuaHinissa ja ratsastettu rannalla melkein päivittäin. Hintaa oli tunnin hevostelulla noin 10€ ja me ainakin mentiin ihan ominemme. Hevoset myös vaikuttivat selväpäisiltä, terveiltä, hyvin hoidetuilta ja yhteistyöhaluisilta. Englantilaistyyliset avut menivät hyvin läpi ja kaasu ja jarru löytyivät kaikilta testaamiltani hevosilta. Suosittelen siis kaikille Thaimaahan matkustaville. 🙂

  • Laura
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Siis mä oon niin kade! En tiiä oonko ehkä koskaan elämässäni ollu mistään näin kade. 😀 Oon itse ratsastanu 14 vuotta, ja tuo on jotain mitä oon aina halunnu kokee ja vaikka oon matkustanu paljon nii en oo koskaan päässy ratsastaa tollain! Voivoi.. Ehkä pitää seukki kerran matkustaa Etelä-Afrikkaan. 😀

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Uskon, oma haaveeni on aina myös ollut juuri tuo rannalla vapaasti ratsastaminen. Ihanaa, että se vihdoin toteutui 🙂

  • EliZaaa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vautsi, on ollut varmasti ihana kokemus. Tuli ihan hymy huulille, kun lueskelin tätä postausta. 🙂

  • Miaminttu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sä kirjoitat niin ihanasti, että mulla tuli kyyneleet silmiin kun kerroit tuosta laukasta pitkin dyynejä ja tuulesta korvissa, sekä omasta onnentunteestasi. Enkä ole IKINÄ edes ratsastanut, hyvä kun hevosta nähnyt livenä 😀 Sen siis täytyy olla vaan se tapa jolla kirjoitat, ne sanat jotka valitset. Upeaa 🙂 Olisinpa itsekin päässyt kokeilemaan 🙂

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Oi, ihanaa <3 enpä ole ennen höpötyksilläni ainakaan tietääkseni saanut vastaavaa reaktiota aikaiseksi. Otan isona kohteliaisuuten.
      Kiitos 🙂

  • Herminica
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Voi apua! Mun sisäinen heppatyttö on nyt aivan haltioissaan! Tahdon myös! Siitä on niin pitkä aika kun ite viimeks ratsastin!

    http://lolimte.blogspot.com

  • Tiia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Kerropas ystävällesi, että hevoset unessa tarkoittavat rahaa. 😀
    Minun isomummini voitti lotossa 6 + 1 oikein ja voitti niin monta tuhatta markkaa, kuin mitä hevosia oli unessa ollut. hehheh.

  • Stella
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sun blogi on ihana ja kirjoitat niin hyvin, mutta nyt on ihan pakko sanoa, että nyt se äidinkielin oppikirja esiin kaapin pohjalta ja opiskelemaan ”joka” ja ”mikä” sanojen eroa! 😀 Hevostalli JOKA järjestää! Muuten kirjoitat niin kauniisti, mutta tämä ärsyttää suunnattomasti! 😀

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hupsista 😀
      Olen aina ollut äidinkielessä surkea, mutta yritän parhaani kuitenkin 🙂

  • Annu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vähänkö ihanaa olis kokea tuo vauhdin huuma ja vielä rannalla ! Niinkuin leffoissa 😉 Sovit kyllä hevosen selkään, tuollainen tumma hevonen sopis sulle hyvin 😉

  • sofia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    itekkin oon ratsastanut 7 vuotta ja nyt kun en ole noin vuoteen päässyt ratsastamaan niin tekis kyllä kovasti mieli.. 😀 ja oon ehkä pikkasen kateellinen sulle tuosta ratsastus reissusta! Suomessahan tollanen ois maksanu melkeimpä satasen 😀

  • ..
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hei kaunokainen, milloin sulla on synttärit? Ja mitä vuosimallia olet, kasikasi(ko)? 🙂

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      huhtikuussa ja olen 87 🙂

  • Alessia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Upeita kuvia, tuo on vielä joskus koettava:)

  • Kateellinen
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    OOooh kateus!! tahtoo myös!! heh, tosin edellisellä kerralla Australiassa mun hevonen sai hirveän halun alkaa piehtroimaan satuloineen päivineen pehmeässä hiekassa kesken reissun, ja minä olin selässä 😀

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Minullekin on käynyt noin – suomessa tosin 😀

  • suvi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    En oo ikinä ollu heppatyttöjä, mutta voin oikeen eläytyä tähän. Tulisi sellanen fiilis, että voisin itsekin kokeilla 😀

  • Mau
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sun elämä vaikuttaa niin unelmalta! Ihana lukea tätä blogia, tulee hyvälle mielelle. 🙂

  • Emma
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    voi ei, oon niin kateellinen!! unelmaa<3

  • Ella
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Wau! Aivan ihania kuvia! Oli varmasti upea kokemus! 🙂
    Olisi ihana päästä tollaiselle ratsastusretkelle myös!

  • :)
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Kuulostaa ihanalta tuo kokemus, olen kateellinen!

    Koska tulee vastaukset joulukuun kysymyksiin, niihin siis missä sai kysellä myös sun läheisiltä? Anteeksi jos on jo tullut ja mennyt multa ohi 🙁

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ei ole tullut vielä. Tosiaan piti kaikki tehdä valmiiksi ennen tätä matkaa, mutta tuli yllättävä käänne elämään ja omat suunnitelmat piti hetkeksi unohtaa.
      Yritän saada vastaukset tehtyä kuitenkin vielä tässä kuukauden sisällä 🙂

  • Laura
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vitsit, oon kyllä NIIN kade!

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Omg pelottavaa. Näin just tänään päiväunilla unta että omistin kaks pollea ja kipittelin niillä jossain dyyneillä! Ja sitten herättyäni luen täältä että oot ratsastellut just mun unimaisemissa ja samanlaisella ruskealla kaviollisella.

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      oho 🙂 hassua!

  • Juulia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Aww tääläkin yksi kateellinen hevoshullu!! 🙂 Oli varmana sika makeeta!! Itselläkin harmittaa etten ole ratsastanut reiluun vuoteen ja joka päivä haluttaa hevosen selkään!

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Sitä niin kyllä jää ikävöimään 🙂

  • anonyymi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    et sovi ollenkaan hevosenselkään? ootko vai oikeesti oikeesti ratsastanut 7 vuotta? 😮

    • peilikuva
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Miten joku ei mielestäsi sovi hevosen selkään? Katso vaikka hevosta ja sen satulaa, siellä ei kukaan istu kuten kür:ia ratsastavat ratsastajat. Satula on lättänä ja lähes täysin tueton, lisäksi kukaan tuskin lähtee tuonne sillä mielellä, että ”Jee, nyt tuupataan, kulkeehan mun hevonen täydellisessä peräänannossa vai onko se vähän luotilinjan alla?”
      Tuolla on varmasti jokaisen kokeneemmankin ratsastajan mielessä vain ja ainoastaan kokemuksen saaminen ja kenties irrottelu, tuskin kukaan jaksaa miettiä miten satulassa istuu tai ohjia pitää. 🙂

      • JULIA Toivola
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        peilikuva puhuu kyllä asiaa, en ollut millään kouluratsastustunnilla vaan rannalla ratsastamassa rennosti 🙂

        Ja kyllä, olen ratsastanut sen 7 vuotta.

  • Mari
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Haha,tää kyllä muistuttaa siitä hevosharrastuksen toisestakin puolesta. (nimim.suomessa maastoilu ei aina ole niinkään nautinto kun pinkeä kisahevonen saa slaagin ja yrittää lähteä tuhatta ja sataa kotiinpäin jokaisen postilaatikon kohdalla 😀 Ja ratsastaja muistuttaa michelin ukkoa kaikkine toppakerroksineen)

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hahah, totta 😀

  • Sape
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    aivan sanoinkuvaamattomia kuvia!! ei voi muuta sanoa ku et aivan täydellisiä! niinku ois otettu jostai mainoksesta, mallitki on niinku mainoksesta! 🙂 nauti siellä ihan täysillä ku täällä on nyt niiiin kylmä! ihana julia!!<3

  • Janet
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä oon sulle vanha elefantintaluttaja, villi hevostyttö niin kateellinen 😉 Pakko päästä myös joskus. Vaikka joka viikko käynkin ratsastamassa useammankin kerran, niin on toi meren rannalla ratsastaminen silti unelmissa toteuttaa. Varsinkin ku sais laukata tuulispäänä rantavedessä <3 Oooh, ehkä joskus 🙂

    Sun pitäs käydä ratsastamassa useamminkin, jos oot kerran harrastanut enemmänkin. Lähde joskus mukaan issikkavaellukselle 🙂 Ja tervetuloa tänne kylmään Suomeen. Nauttikaa viimeisistä päivistä 🙂

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Niin pitäisi. Olen miettinyt sitä usein, mutta jotenkin vain vaikea saada aikaiseksi 🙁

  • Jilla
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Wau, ihana heppahullu! (Tosin muistan kyllä lukeneeni aiemminkin jostain heppaunesta ;))

    Ja hienossa kunnossa näyttää hevosetkin olevan 🙂

  • Saana
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Ihania kuvia! Upee kokemus ollu varmasti. 🙂 Ja heposetki on oikein hyväkuntoisen näköisiä! Nauti loppureissusta huolella, täällä me palellaan hirmupakkasissa 😉

  • Rosa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Ihanan näköstä! Harmi kyllä pelkään hevosia joten tää kokemus jää kyllä kokematta 😀

    http://rosaliespaperplanes.blogspot.com/

  • Marika
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Oi että olen aina halunnut ratsastaa rannalla jossain lämpimässä maassa. Yleensä ne vain ovat aivan ylihinnoiteltuja, no tuo ei ollut. Oli varmasti aivan uskomaton kokemus päästä laukkailemaan siellä ihan kunnolla. Minä ratsastin joskus yhdellä tallilla, jossa oli viisi issikkaa. Niillä pääsi itsenäisesti ratsastamaan ja maastopolulla yhdellä niistä oli tasan yksi vaihde: päätön kiitolaukka eikä rouva varmasti kuunnellut yhtään mitään ohjeita ennen kuin tie alkoi näkyä, jolloin sen sai hidastamaan. Välillä ehkä jopa pelotti, mutta aina piti mennä uudestaan. Asuin tosiaan joskus nuorempana oikeasti keskellä ei mitään ja siellä oli tilaa. 🙂

    • peilikuva
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ollaan perheen kanssa käyty muutamia kertoja Thaimaan HuaHinissa ja ratsastettu rannalla melkein päivittäin. Hintaa oli tunnin hevostelulla noin 10€ ja me ainakin mentiin ihan ominemme. Hevoset myös vaikuttivat selväpäisiltä, terveiltä, hyvin hoidetuilta ja yhteistyöhaluisilta. Englantilaistyyliset avut menivät hyvin läpi ja kaasu ja jarru löytyivät kaikilta testaamiltani hevosilta. Suosittelen siis kaikille Thaimaahan matkustaville. 🙂

  • Laura
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Siis mä oon niin kade! En tiiä oonko ehkä koskaan elämässäni ollu mistään näin kade. 😀 Oon itse ratsastanu 14 vuotta, ja tuo on jotain mitä oon aina halunnu kokee ja vaikka oon matkustanu paljon nii en oo koskaan päässy ratsastaa tollain! Voivoi.. Ehkä pitää seukki kerran matkustaa Etelä-Afrikkaan. 😀

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Uskon, oma haaveeni on aina myös ollut juuri tuo rannalla vapaasti ratsastaminen. Ihanaa, että se vihdoin toteutui 🙂

  • EliZaaa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vautsi, on ollut varmasti ihana kokemus. Tuli ihan hymy huulille, kun lueskelin tätä postausta. 🙂

  • Miaminttu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sä kirjoitat niin ihanasti, että mulla tuli kyyneleet silmiin kun kerroit tuosta laukasta pitkin dyynejä ja tuulesta korvissa, sekä omasta onnentunteestasi. Enkä ole IKINÄ edes ratsastanut, hyvä kun hevosta nähnyt livenä 😀 Sen siis täytyy olla vaan se tapa jolla kirjoitat, ne sanat jotka valitset. Upeaa 🙂 Olisinpa itsekin päässyt kokeilemaan 🙂

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Oi, ihanaa <3 enpä ole ennen höpötyksilläni ainakaan tietääkseni saanut vastaavaa reaktiota aikaiseksi. Otan isona kohteliaisuuten.
      Kiitos 🙂

  • Herminica
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Voi apua! Mun sisäinen heppatyttö on nyt aivan haltioissaan! Tahdon myös! Siitä on niin pitkä aika kun ite viimeks ratsastin!

    http://lolimte.blogspot.com

  • Tiia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Kerropas ystävällesi, että hevoset unessa tarkoittavat rahaa. 😀
    Minun isomummini voitti lotossa 6 + 1 oikein ja voitti niin monta tuhatta markkaa, kuin mitä hevosia oli unessa ollut. hehheh.

  • Stella
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sun blogi on ihana ja kirjoitat niin hyvin, mutta nyt on ihan pakko sanoa, että nyt se äidinkielin oppikirja esiin kaapin pohjalta ja opiskelemaan ”joka” ja ”mikä” sanojen eroa! 😀 Hevostalli JOKA järjestää! Muuten kirjoitat niin kauniisti, mutta tämä ärsyttää suunnattomasti! 😀

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hupsista 😀
      Olen aina ollut äidinkielessä surkea, mutta yritän parhaani kuitenkin 🙂

  • Annu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vähänkö ihanaa olis kokea tuo vauhdin huuma ja vielä rannalla ! Niinkuin leffoissa 😉 Sovit kyllä hevosen selkään, tuollainen tumma hevonen sopis sulle hyvin 😉

  • sofia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    itekkin oon ratsastanut 7 vuotta ja nyt kun en ole noin vuoteen päässyt ratsastamaan niin tekis kyllä kovasti mieli.. 😀 ja oon ehkä pikkasen kateellinen sulle tuosta ratsastus reissusta! Suomessahan tollanen ois maksanu melkeimpä satasen 😀

  • ..
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hei kaunokainen, milloin sulla on synttärit? Ja mitä vuosimallia olet, kasikasi(ko)? 🙂

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      huhtikuussa ja olen 87 🙂

  • Alessia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Upeita kuvia, tuo on vielä joskus koettava:)

  • Kateellinen
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    OOooh kateus!! tahtoo myös!! heh, tosin edellisellä kerralla Australiassa mun hevonen sai hirveän halun alkaa piehtroimaan satuloineen päivineen pehmeässä hiekassa kesken reissun, ja minä olin selässä 😀

    • JULIA Toivola
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Minullekin on käynyt noin – suomessa tosin 😀

  • suvi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    En oo ikinä ollu heppatyttöjä, mutta voin oikeen eläytyä tähän. Tulisi sellanen fiilis, että voisin itsekin kokeilla 😀

  • Mau
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sun elämä vaikuttaa niin unelmalta! Ihana lukea tätä blogia, tulee hyvälle mielelle. 🙂

Post A Comment