Kun järjestettiin, peruttiin ja järjestettiin uudestaan polttarit

 

Kun olet järjestänyt isot polttarit, perunut ne koronan takia ja järjestänyt ne uudestaan, voin kertoa, että suunnitteluun ja järkäilyyn on kulunut muutama päivä – ellei jopa viikkoja kalenterista. 

Mutta olen nauttinut joka sekunnista. Ihan oikeasti olen.
Meitä on yhteensä kolme morsiusneitoa ja polttarisuunnittelun lomassa on saatu niin esteiden ja onnistumisien kautta nauraa vedet silmissä. Juotu siinä lomassa muutamat kuohuvat ja käyty läpi kaikki oudoimmatkin ideat mitä löytyy mielen perukoilta, varattu, peruttu, palaverrattu, puntaroitu ja kikateltu.

Kun polttarit sitten vihdoin lähestyivät, huomasin että viimeistleyihin ja jännittämiseen meni polttareita edeltävinä päivinä minulta aikalailla kaikki aika ja energia. Halusin niin paljon, että kaikki sujuu hyvin. Perfektionisti-piru otti täysin vallan ja istui tukevasti ahterillaan olkapäälläni kuiskutellen kaikenlaista. Onnistuuko morsiamen yllättäminen, mitä jos sataa, mitä jos aikataulu ei pidä, mitä jos, mitä jos.. Mieheni sanoi että en puhunut hänelle sanaakaan edeltävinä päivinä. Olin kuulemma vain puhelimella viimeistelemässä ja varmistelemassa asioita, tai juoksemassa ympäriinsä tukka putkella. 

 

 

Mutta kaikki onneksi sujui.
Sujui paremmin kuin hyvin. Ja jos morsianta ja vieraita on uskominen, niin odotukset ylittyivät kuulemma kaikilla.

Tästä palautteesta tuli hyvä mieli ja viikonloppuna eletyt muistot näkyvät edelleen jättimäisenä hymynä kasvoilla.
Ja todella isoina silmäpusseina naamalla, mutta kaikki väsymys on täysin noiden kahden päivän arvoista. Ei niitä polttareiden jälkeisiä silmäpusseja muistella vanhana kiikkutuolissa, vaan kaikkea sitä hulluutta, hauskuutta, heittäyttymistä ja yhteishenkeä. Niitä tämän kummallisen koronakesän parhaimpia muistoja.

 

Millainen polttarikesä teillä on ollut?
Onko ollut peruttuja, pidettyjä, vai jonkinlaisia erikoisvariaatioita normaali polttareista? 

Ajattelin jakaa hieman tarkemmin myös ohjelmaa ja aikataulua näistä polttareista, mutta kysäisen toki ensin vielä luvan morsiamelta. Halusin nyt vain tulla pikaisesti päivittämään kuulumisia, nimittäin hiljaiseloa täällä on kulunut jo ihan liian pitkä tovi. En kuitenkaan ole kadonnut minnekään. Pääni on vain ollut todella isossa polttarikuplassa.

Palataan pian 🙂 

 

Tags:
No Comments

Post A Comment