JUNA-ASEMA VUOREN HUIPULLA 17 kesä

Me Suomalaiset emme ole kovin tottuneita korkeisiin vuoriin. Maamme on tasainen kuin pannukakku ja ne korkeimmat tunturitkin tuntuvat kuin nokareelta vadelmahilloa pannarin päällä Sveitsin Alppeihin verrattuna.

Suomi on ihana ja kiitos ihanan tasaisen maastomme vuoksi vuorimaisemat tuntuvat joka kerta yhtä eksklusiivisilta. Usein olen saanut vuoria matkoillani alhaalta ylöspäin katsoa, mutta harvoin saan niiden huipulta maailmaa myös alaspäin tuijotella.

Jungfrau on Jungfrau vuoristoalueen korkein vuorenhuippu 4158 metri merenpinnan tasosta. Tuolla samaisella vuorella sijaitsee myös maailman korkein juna-asema. Kun tuijotin vuorta alhaalta päin ja näin sen lumisella huipulla pienen metallinhohtoisen rakennelman, minulle kerrottiin että menisimme sinne junalla.
Ai siis anteeksi mitäs hittoa – tuonne Alpeille jäätikön keskelle junalla?

Ei muuta kun junaan ja vaikka käsirysyllä ikkunapaikka. Voitte vain kuvitella millaisia maisemia avautui junan ikkunasta tältä matkalta. Ihan kun olisi ollut jossain Disney-elokuvassa.

Vuoren päällä – siinä metallirakennelmassa (missä muuten kuvattu myös James Bond elokuva) oli sisätunneleita, erilaisia näköalatasanteita, lahjakauppa ja ravintola. Kävellessämme käytäviä pitkin alkoi päässä tuntua hassulta. Opas hymyili vain iloisena, ihan normijuttu kuulemma. Helpottaisi kun menisimme takaisin alas. Ihmiskeholle korkeus voi aiheuttaa hapenpuutetta ja tämä tuntui lähes kaikilla meistä päänsärkynä ja huimauksena.

Päänsärky unohtui kun pääsimme ulos. Hengailimme hetken ulkona lumihangessa ja tuijotimme maisemia. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta ja vihdoin sain kokea sen hetken minkä olen nähnyt aina elokuvissa. Sen missä otetaan vuorilla keskellä lumihankea aurinkoa. Ei siitä puuttunut enää minttukaakao ja pulkka, niin olisin ollut farkkuhaalareissani ihan lapsi jossain lumiunelmassa.

(*Matka toteutettu yhteistyössä Sveitsin matkailun -ja Peak Performancen kanssa)