Hei Dante 08 marras
Näin unta Dantesta. Ja ei, Dante ei ole Italialainen rakastaja. Dante on hevonen (hyi en haluaisi rakastajaa. Hevosen voisin ottaa).
Dante on oikeassa elämässä ollut olemassa, se oli yksi lempihevosistani silloin kun vielä kävin talleilla. Dante oli laiska kuin laama, mutta kovin fiksu. Silloin kun sitä ei huvittanut ravata maneesissa se keksi ruveta ontumaan – koska tiesi että ontuessa pääsee takaisin talliin. Se mitä se ei puolestaan tiennyt oli että temppua ei ehkä kannattanut yrittää tehdä ihan joka kerta, eikä varsinkaan vaihtaa jalkaa kun toista rupeaa väsyttämään.
Ratsastin siis kovin usein suurimman osan tunneista muka ontuvalla hevosella.
Toinen mielenkiintoinen tapaus oli Brutus. Brutukselta puuttui toinen silmä ja se vihasi kaikkia muita paitsi minua.
Ratsastin siis suurimman osan ajasta myös puolisokealla vihaisella hevosella.
Olin kovin otettu tuolloin Brutuksen ja minun ”suhteesta”. Luulin olevani erikoinen. Olin lukenut aivan liikaa hevoshullua ja niin – Osasinhan puhua myös porsaille.
Itse unessa ei tapahtunut sen erikoisempaa, mutta olin onnellinen että näin sen. Lievitti vähän ikävää.
(on ok ikävöidä hevosta mitä ei ole nähnyt lukuisiin vuosiin, eikö?)
Niin ja tuo hame. Kyllä olen kovin ihastunut siihen.
Takki & paita Zara // Hame Monki // Kengät Jeffrey Campbell // Laukku MK
Kauko
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHassu sattuma, että just puhuin muutama päivä sitten työkaverin kanssa hevosista, joita ikävöin vielä näin parinkymmenen vuoden jälkeenkin. Omalla kohdalla todella, siis todella, paha allergia pakotti lopettamaan ja olen siitä vieläkin maailmalle vähän katkera.
Philip oli mun lemppari. Sen takajalat meni ravissa ns. ristiin, sillai överi catwalk-tyylisesti eikä kukaan koskaan halunnut ratsastaa sillä eli sain aina sen, kun se nyt oli joka kerta vapaana. Toista hevosta ikävöin tai oikeastaan en hevosta vaan sen laukkaa. Ai vitsi mikä laukka, ihan kuin ois lentänyt. Muuten oli aika tavallinen heppa.
On siis ihan ok ikävöidä hevosia. Tai siis näin olen kakskyt vuotta uskotellut itselleni.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuun🙁 Tyhmä paha allergia!
Oi, minullakin on ikävä täydellistä laukkaa! Ja Philip kuulostaa ihan mahtavalta tapaukselta 🙂
Minna
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAina niin kauniita kuvia! ja ihana heppatarina, vaikka en itse ole koskaan ratsastanut tai kuulunut hevos”hulluihin” 😀 Blogisi on kyllä yksi parhaista, juuri sen takia kun kerrot mielenkiintoisella tavalla arjestasi ja kommelluksista 🙂
t. Minna/ http://simplehappiness-minna.blogspot.fi/
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos ihana 🙂
sannu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMulla on työn alla essee Danten Jumalaisesta näytelmästä ja se järkäle tuijottaa mua syyllistävästi tässä tietokoneen vieressä, koska juttu ei oikeen luista. Päätin vähän aikaa lepuuttaa mieltä ja selailla blogeja.. ja mihinkä mä täällä törmään– DANTEEN! -.- Pitäis varmaan vaan jatkaa kirjottamista..
p.s. Jumalaisessa näytelmässä muuten Lucifer syö Brutusta 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEikä! 😀 hahahah. Näyttää nyt siltä että se essee kannattaa tehdä äkkiä pois alta!
Pulu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSe on ihan täysin OK!!:) itse ikävöin lähes päivittäin vanhaa hoitohevostani, kun lopetin heppahommat teini-iässä. 4vuotta myöhemmin selailin huvikseni myynti-ilmoituksia, ja kukas sieltä pomppasikaan esiin.. MINUN tammani! Tein hullun päätöksen ottaa pankkilainaa ja ostaa hevosen itselleni, nyt kun olin työssäkäyvä ”aikuinen” ja siihen oli mahdollisuus.
Ehkäpä säkin vielä näet Danten, tai tapaat jonkun toisen hevosen, joka täyttää paikan sydämessäsi 🙂
T. neljättä vuotta kavioliitossa
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn kestä miten ihana tarina! <3
Ihan liikutuin 🙂
Riina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSulla on ihana tapa kirjoittaa. Jokainen postaus on tarina. 🙂 Ja olet huikaisevan kaunis! Kerrassaan kahdehdittava kasvojen luusto.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi sinua, ihanasti sanottu. Kiitos paljon 🙂
H
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAloin kaiholla miettimään omaa hevos-nuoruuttani. Hevoset on ihania ja haluaisin vielä ratsastamaan. En kyllä ehkä enää osaa enkä kyllä ehkä haluaisi että ne 10-vuotiaat tyttöset taluttavat ympyrää maneesissa. Hmm.
On kyllä ollut aika fiksu hevonen. Minä ratsastin sellaisella, joka jäi usein katsomaan itseään maneesin peilistä 😀
Ps. Ihana asu 🙂
http://bellevieblogi.blogspot.com
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunihana peilaileva hevonen 😀 hassuja on.
Minäkin olen miettinyt useasti palaavani vielä ratsastamaan, mutta jotenkin kauhean vaikeaa. Mille tunnille sitä sitten menisi kun ei edes tiedä mitä enää osaa ja mitä ei 🙂
Essiiij
Posted at 00:00h, 30 marraskuun”Ratsastin siis kovin usein suurimman osan tunneista muka ontuvalla hevosella.”
*naurahdin*
”Ratsastin siis suurimman osan ajasta myös puolisokealla vihaisella hevosella.”
*nauroin enemmän*
”ja niin – Osasinhan puhua myös porsaille.”
*hekottelin kuin hullu*
oot ihana :–D
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse olet ihana kun naurat siellä 🙂
Tintti
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana teksti, en tiennyt että olit ratsatanut 🙂
Se on todellakin ok! Minulla on ollut 2 hevosta joista jälkimmäinen kuoli melkein kymmenen vuotta sitten. Edelleen näen tasaisin väliajoin unta jossa tapaamme mitä oudoimmissa yhteyksissä! Uniin liittyy usein myös todella väkevä luopumisen tuska, kun unessa tajuaa että ettei voi pitää toista enään kun herää. Usein seuraava päiväkin menee katkeransuloisessa ikävässä piehtaroidessa, mutta mielettömiä muistoja on noista karvakorvista jäänyt ja niistä muistoista ei onneksi joudu luopumaan ikinä <3
Ja toi hame on aivan superihana!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana. On ne unet jänniä. Kerran näin unta että ratsastin ilman satulaa metsässä ja käytiin järvessä uimassakin hevosen kanssa. Kokoajan tiesin kuitenkin näkeväni unta ja hoin itselleni ”älä herää, älä herää” 😀
niina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAaaaw, ihana toi takki! Jaksaisitko kertoa, että mistä se on?
m
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedot vaatteista löytyy postauksen lopusta.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNiinpä löytykin 😀 sorry, kipeenä pää pehmenee. Ja viime postauksessa oli vielä enemmän detaljeja takista, oon ihan lahopää tänään 😉
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNo eipä mitään kuule 😀 Täällä on toinen lahopää aina välillä.
Annu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn ok ikävöidä heppaa, jota ei oo nähnyt pitkään aikaan 😀 Ihan normaalia. Tuli kyl naurettuu tekstis aikana 😀 Tuli mieleen ihan oma hevoseni: yksisilmäinen, äksy ja laiska :DD
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVarmasti oli ihana yksisilmäinen äksy ja laiska 🙂
inni
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVooi kun tuli heppa-aikoja ikävä! 🙂
Luet kai jonkin verran kirjoja ja hain blogista hakukohdasta sanalla ”kirja”, mutta löysin vain kaksi postausta. Olisi kivaa jos kirjoittelisit enemmän lukemistasi niin voisi saada kirjavinkkejä tai kertoa toki flopeista ettei turhaan tuu luettua huonoa 😀
iisa
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei samaa mieltä! Muakin kiinnostais hirmusesti sun kirjavinkit:)!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlet oikeassa, pitäisi ehdottomasti tehdä niistä postauksia enemmän. Kirjavinkit on parhaita!
Nyt viimeaikoina olen lukenut tosiaan taas vähän enemmän. Ensin Jari Tervon Layla – suosittelen. Sitten Barbara Demickin Suljettu maa – Suosittelen ehdottomasti, yksi lemppareistani melkein ja nyt on menossa EL Jamesin sidottu, mikä vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.
Kaikkien aikojen suosikkikirjani on puolestaan Rani Manickan Jasmiinin tuoksu.
Katya
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn ihan ookoo ikävöidä jotain heppaa! Mä ikävoin kans ratsastusta NIIIN PALJON, että otan tänne yksiöön kohta jonku kivan heppasen jolla ratsastelen töihin 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhahah, minähän tosissani olin pienenä ostamassa hevosta pyöräkellariimme. En ymmärtänyt miksi se ei muka toimisi 😀
.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKoska arvot liput keikalle?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuultavasti ihan tässä muutaman päivän sisällä 🙂
isabel
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana tuo takki,onko se jokin vanha zaran malli vai onko niitä
Enään zarassa?:)
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn viime vuoden malli, ei ole enää 🙁
MZX8
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPakko nyt kertoa, sun blogi on mahtava. Aina innolla odotan että olet päivittänyt, sillä sun tekstit saa mut aina nauramaan. Viihdytän itseäni ja ikävä kyllä myös mun avopuolisoa lukemalla parhaita otteita ääneen ja hihitän päälle vähä-älyisenä.
Kiitos kun piristät mun päiviä! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi ei sun avopuoliso raukkaa! 😀 Kiitos ihanasta kommentista 🙂
Essi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMäkin ratsastin vielä noin pari vuotta sitten ja muistan kun olin melko pieni kun aloitin kyseisen harrastuksen. Silloin nuorempana tuli talleilla käytyä melkein joka päivä ja mä luulin myös olevani joku ihmetyttö, tai vähintäänkin hevoskuiskaaja 😀 Halusin hoitaa ja ymmärtää kaikkia niitä vaikeimpia tapauksia mitä talleilla oli =D Ja ratsastin ponilla joka pelästyi jopa ihmisen naurua niin, että lähti laukkaamaan ympäri maneesia. Mutta nuo hevosajat ovat kyllä hienoja, muistan aina kuinka ihanaa oli silitellä hevosia ja niiden katse näytti niin viisaalta ja rakastettavalta ja toivoin, että ne vaikeat hevoset ymmärtäisivät mun rakkauden niitä kohtaan.
Alkaapa taas tehdä mieli takaisin hevosen selkään 🙂 Niin ja ihana postaus ja ihana tuo tuo hame!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVähintäänkin hevoskuiskaaja – kyllä 😀 Sama täällä!
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn enemmän kuin ok ikävöidä hevosta,vaikka viime näkemis kerrasta ei olisikaan vuosia 🙂 eläimiä voi ikävöidä samalla tavalla kuin ihmisiä
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSe on vain hassua kun nämä hevoset tulevat jatkuvasti uniin. Missä ne entiset lemmikkihamsterit ja kissat on? 😀
sofia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmillä tallilla oot käynyt? 🙂 Muistan ku itekki ratsastin ni munkin lempparihevonen oli kaikista laiskin hevonen koko tallilla 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen käynyt monilla, mutta ehkä eniten Kilon talleilla. Sieltä alotin joskus aikoinaan 🙂
Saaramaria
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäytät taas niin kauniille ja toi hame on kyllä huippu!:) Ja on ihan okei ikävöidä kauan sitten nähtyjä eläimiä yms:D
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos ihana 🙂
Hame on osoittautunut kyllä kivaksi. Vähän vaihteluakin!
jokuvain
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yleensä jaksa lukea blogien kirjoituksia, vaan katson ainoastaan kuvat, mutta tää sun blogis on ihan poikkeustapaus. Oot aivan mielettömän mahtava ja hullunhauska kirjottaja ei mahda mitään! Parasta on, että tekstisi ei oo koskaan tylsiä tai niitä ei jaksaisi lukea. En oikein edes käsitä miten saat kaikesta niin hauskankuuloista ja mielenkiintoista. Oon lukenu blogiasi jo hetkisen ja aion lukea niin kauan kun vain kirjotat. Oot mahtava jatka samaan malliin! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi ihana. En ole kyllä ihan varma tuosta ettei ne olisi koskaan tylsiä. Välillä pääni kun tosiaan lyö ihan tyhjää (esim uusin postaus :D)
Mutta kiitos, minä ehdottomasti jatkan samaan malliin ja te vasta mahtavia olettekin!
Lilium
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKuule Brutus kuulostaa tutulta! Kiukkuinen, vasemmasta silmästä sokea valkoinen poni? Se oli ihana! Ratsastin sillä sen loppuvuosina. Ehkäpä juuri sen takia omakin hevonen on kiukkuinen, vähän huonosti kohdeltu, mutta heppatytön unelmien heppa kun siihen saa luotua suhteen. 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKyllä sopii kuvaan 🙂 Aika hassua!
Minä ratsastin sillä silloin kun se oli juuri tullut 🙂
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAloin yksipäivä miettimään blogeja, miten aina kyllästyn suurimpaan osaan ja miten itsensä toistavia ne on. Sinun blogiin en ole vielä kertaakan kyllästynyt ja pikemminkin hypin ilosta kun nään uuden postauksen tulleen. Se taitaa johtua just siitä, että et ole sellainen samanlainen pinnallinen vaate höpisiä kun kaikki muut (tottakai me kaikki rakastamma edes hiukan naisellista turhamaisuutta ja kivoja uusia vaatteita..) mutta että sunnblogista löytyy oikeesti sitä sisältöä mitä monista muista suomalaisista blogeista puuttuu. Arvostan sitä miten haluat jakaa lukijoides kanssa hienoja tarinoita ja muistoja. Ja kyllä, saat myös salilla käymiseen, tiskaamisen ja ruuan laiton kuulostamaaan hauskalta ja mielenkiintoiselta luettavalta. Olipas nyt aikamoinen ylistys, mutta sen iolet ansainnut ja loistavasti onnistunut blogisi.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlipas hurjan ihana kommentti – Tuli tänne oikein hyvä mieli nyt 🙂
Ei voi muuta sanoa kuin kiitos paljon <3
René
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn ihan ookoo ikävöidä hevosta ;))) ikävöin itsekki yhtä Nalle-pollea joka kuoli suolitukokseen.
Mutta niinniin oot ihan huikkee bloggaaja 😉 Niin kaunis ja saat aina hymyn tai ihan äänekkään naurun aikaan 🙂 Sulla on huikee sanansäilä, vaivatonta ja huumoripitoista; lukee mielellään 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana kuulla. Vaivaton on hyvä sana. Sellainen haluan olla 🙂
S
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVälillä unet on kyllä tosi outoja ja jotkut saattaa muistaa vielä pitkänkin ajan päästä. Ihana takki!
http://1beautybox.blogspot.fi/
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMinä olen vielä sellainen untennäkijä että ei mitään rajaa. Jotenkin tosi vahvoja ja pitkiä unia nään joka yö ja muistan aina kaiken herätessä. Se on aika hauskaa, ihan kun menisi eri leffaan joka yö 😀
Reetta
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSun takki ja kengät, ne on niin upeat ♥
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunon ne aika ihanat <3 Tuollaisen vastaavan takin toisessa värissä kun saisin käsiini vielä niin oi että!
milla
Posted at 00:00h, 30 marraskuun😀 Voi Dante ja Brutus. Nään myös joskus unta entisistä hevosystävistä… Tai lähinnä poniystävistä. Teininä olin aika pienikokoinen, taisin mennä välillä vielä 16-vuotiaanakin shetlanninponilla. Toivoin jopa, ettei jalat kasvaisi pidemmiksi, että voisin jatkaa poneilla ikuisesti, öhm. 😀 No, hyviä muistoja!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMuistan kun itse kasvoin poneista pois ja oli se niin haikeaa. Hevoset tuntui jotenkin ilkeimmiltä kun söpöt poniset 😀
Didi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei ihana Julia, voisitko pliide pliiiis kirjottaa kirjan? 🙂 Sulla on niin mahtava tapa kirjottaa että ois kiva päästä lueskelemaan sun juttuja vähän enemmältikin! Tämä päivä on ollu niin kauhee, ja ensimmäistä kertaa koko päivänä hymyilin kun luin sun heppa jutun. Oot huippu! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhahaha, mistä minä kirjoittaisin 😀 Siinä olisi varmaan tosi huono juoni, mutta ihana että ainakin yksi ihminen ilmeisesti lukisi sen <3
Tuollaiset päivät on ihan tyhmiä, toivon että seuraavat on ihania ja parempia sulle 🙂
Caroo
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei, minkä kokoisia noi sun jeffreyn kengät on? Näyttää niin sirolta sun päällä, kun omani tuntuu jalassa kunnon monstereilta.. 😀 Ihana blogi sulla! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuun37 on kaikki. Jotenkin omaan silmään ne aina näyttää kauhean isoilta. 🙂
Nobel
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMoi!
Tää on kyl nyt vähän off-topic, mut minkä ikäisenä oot ottanu noi sun tatuoinnit jalkaan? 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhmm.. Kolme vuotta sitten ehkä? eli 22 vuotiaana 🙂
Adrianna
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMoikka! Milloin ostit tuon ihanan paidan ja mahtaisikohan niitä vielä olla Zarassa? Saako hintaa udella? 🙂 Kiitos ihanasta blogistasi joka piristää päiviäni hauskoilla teksteilläsi <3
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHmm, ei siitä hirveän kauaa ole. Kaksi viikkoa veikkaisin 🙂
Hinta oli, öö en muista 😀 Eli ei varmaan kauhean kallis (ne kalliit muistaa aina).
Kauko
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHassu sattuma, että just puhuin muutama päivä sitten työkaverin kanssa hevosista, joita ikävöin vielä näin parinkymmenen vuoden jälkeenkin. Omalla kohdalla todella, siis todella, paha allergia pakotti lopettamaan ja olen siitä vieläkin maailmalle vähän katkera.
Philip oli mun lemppari. Sen takajalat meni ravissa ns. ristiin, sillai överi catwalk-tyylisesti eikä kukaan koskaan halunnut ratsastaa sillä eli sain aina sen, kun se nyt oli joka kerta vapaana. Toista hevosta ikävöin tai oikeastaan en hevosta vaan sen laukkaa. Ai vitsi mikä laukka, ihan kuin ois lentänyt. Muuten oli aika tavallinen heppa.
On siis ihan ok ikävöidä hevosia. Tai siis näin olen kakskyt vuotta uskotellut itselleni.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuun🙁 Tyhmä paha allergia!
Oi, minullakin on ikävä täydellistä laukkaa! Ja Philip kuulostaa ihan mahtavalta tapaukselta 🙂
Minna
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAina niin kauniita kuvia! ja ihana heppatarina, vaikka en itse ole koskaan ratsastanut tai kuulunut hevos”hulluihin” 😀 Blogisi on kyllä yksi parhaista, juuri sen takia kun kerrot mielenkiintoisella tavalla arjestasi ja kommelluksista 🙂
t. Minna/ http://simplehappiness-minna.blogspot.fi/
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos ihana 🙂
sannu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMulla on työn alla essee Danten Jumalaisesta näytelmästä ja se järkäle tuijottaa mua syyllistävästi tässä tietokoneen vieressä, koska juttu ei oikeen luista. Päätin vähän aikaa lepuuttaa mieltä ja selailla blogeja.. ja mihinkä mä täällä törmään– DANTEEN! -.- Pitäis varmaan vaan jatkaa kirjottamista..
p.s. Jumalaisessa näytelmässä muuten Lucifer syö Brutusta 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEikä! 😀 hahahah. Näyttää nyt siltä että se essee kannattaa tehdä äkkiä pois alta!
Pulu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSe on ihan täysin OK!!:) itse ikävöin lähes päivittäin vanhaa hoitohevostani, kun lopetin heppahommat teini-iässä. 4vuotta myöhemmin selailin huvikseni myynti-ilmoituksia, ja kukas sieltä pomppasikaan esiin.. MINUN tammani! Tein hullun päätöksen ottaa pankkilainaa ja ostaa hevosen itselleni, nyt kun olin työssäkäyvä ”aikuinen” ja siihen oli mahdollisuus.
Ehkäpä säkin vielä näet Danten, tai tapaat jonkun toisen hevosen, joka täyttää paikan sydämessäsi 🙂
T. neljättä vuotta kavioliitossa
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn kestä miten ihana tarina! <3
Ihan liikutuin 🙂
Riina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSulla on ihana tapa kirjoittaa. Jokainen postaus on tarina. 🙂 Ja olet huikaisevan kaunis! Kerrassaan kahdehdittava kasvojen luusto.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi sinua, ihanasti sanottu. Kiitos paljon 🙂
H
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAloin kaiholla miettimään omaa hevos-nuoruuttani. Hevoset on ihania ja haluaisin vielä ratsastamaan. En kyllä ehkä enää osaa enkä kyllä ehkä haluaisi että ne 10-vuotiaat tyttöset taluttavat ympyrää maneesissa. Hmm.
On kyllä ollut aika fiksu hevonen. Minä ratsastin sellaisella, joka jäi usein katsomaan itseään maneesin peilistä 😀
Ps. Ihana asu 🙂
http://bellevieblogi.blogspot.com
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunihana peilaileva hevonen 😀 hassuja on.
Minäkin olen miettinyt useasti palaavani vielä ratsastamaan, mutta jotenkin kauhean vaikeaa. Mille tunnille sitä sitten menisi kun ei edes tiedä mitä enää osaa ja mitä ei 🙂
Essiiij
Posted at 00:00h, 30 marraskuun”Ratsastin siis kovin usein suurimman osan tunneista muka ontuvalla hevosella.”
*naurahdin*
”Ratsastin siis suurimman osan ajasta myös puolisokealla vihaisella hevosella.”
*nauroin enemmän*
”ja niin – Osasinhan puhua myös porsaille.”
*hekottelin kuin hullu*
oot ihana :–D
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse olet ihana kun naurat siellä 🙂
Tintti
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana teksti, en tiennyt että olit ratsatanut 🙂
Se on todellakin ok! Minulla on ollut 2 hevosta joista jälkimmäinen kuoli melkein kymmenen vuotta sitten. Edelleen näen tasaisin väliajoin unta jossa tapaamme mitä oudoimmissa yhteyksissä! Uniin liittyy usein myös todella väkevä luopumisen tuska, kun unessa tajuaa että ettei voi pitää toista enään kun herää. Usein seuraava päiväkin menee katkeransuloisessa ikävässä piehtaroidessa, mutta mielettömiä muistoja on noista karvakorvista jäänyt ja niistä muistoista ei onneksi joudu luopumaan ikinä <3
Ja toi hame on aivan superihana!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana. On ne unet jänniä. Kerran näin unta että ratsastin ilman satulaa metsässä ja käytiin järvessä uimassakin hevosen kanssa. Kokoajan tiesin kuitenkin näkeväni unta ja hoin itselleni ”älä herää, älä herää” 😀
niina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAaaaw, ihana toi takki! Jaksaisitko kertoa, että mistä se on?
m
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTiedot vaatteista löytyy postauksen lopusta.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNiinpä löytykin 😀 sorry, kipeenä pää pehmenee. Ja viime postauksessa oli vielä enemmän detaljeja takista, oon ihan lahopää tänään 😉
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNo eipä mitään kuule 😀 Täällä on toinen lahopää aina välillä.
Annu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn ok ikävöidä heppaa, jota ei oo nähnyt pitkään aikaan 😀 Ihan normaalia. Tuli kyl naurettuu tekstis aikana 😀 Tuli mieleen ihan oma hevoseni: yksisilmäinen, äksy ja laiska :DD
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVarmasti oli ihana yksisilmäinen äksy ja laiska 🙂
inni
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVooi kun tuli heppa-aikoja ikävä! 🙂
Luet kai jonkin verran kirjoja ja hain blogista hakukohdasta sanalla ”kirja”, mutta löysin vain kaksi postausta. Olisi kivaa jos kirjoittelisit enemmän lukemistasi niin voisi saada kirjavinkkejä tai kertoa toki flopeista ettei turhaan tuu luettua huonoa 😀
iisa
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei samaa mieltä! Muakin kiinnostais hirmusesti sun kirjavinkit:)!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlet oikeassa, pitäisi ehdottomasti tehdä niistä postauksia enemmän. Kirjavinkit on parhaita!
Nyt viimeaikoina olen lukenut tosiaan taas vähän enemmän. Ensin Jari Tervon Layla – suosittelen. Sitten Barbara Demickin Suljettu maa – Suosittelen ehdottomasti, yksi lemppareistani melkein ja nyt on menossa EL Jamesin sidottu, mikä vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.
Kaikkien aikojen suosikkikirjani on puolestaan Rani Manickan Jasmiinin tuoksu.
Katya
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn ihan ookoo ikävöidä jotain heppaa! Mä ikävoin kans ratsastusta NIIIN PALJON, että otan tänne yksiöön kohta jonku kivan heppasen jolla ratsastelen töihin 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhahah, minähän tosissani olin pienenä ostamassa hevosta pyöräkellariimme. En ymmärtänyt miksi se ei muka toimisi 😀
.
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKoska arvot liput keikalle?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunLuultavasti ihan tässä muutaman päivän sisällä 🙂
isabel
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana tuo takki,onko se jokin vanha zaran malli vai onko niitä
Enään zarassa?:)
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn viime vuoden malli, ei ole enää 🙁
MZX8
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPakko nyt kertoa, sun blogi on mahtava. Aina innolla odotan että olet päivittänyt, sillä sun tekstit saa mut aina nauramaan. Viihdytän itseäni ja ikävä kyllä myös mun avopuolisoa lukemalla parhaita otteita ääneen ja hihitän päälle vähä-älyisenä.
Kiitos kun piristät mun päiviä! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi ei sun avopuoliso raukkaa! 😀 Kiitos ihanasta kommentista 🙂
Essi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMäkin ratsastin vielä noin pari vuotta sitten ja muistan kun olin melko pieni kun aloitin kyseisen harrastuksen. Silloin nuorempana tuli talleilla käytyä melkein joka päivä ja mä luulin myös olevani joku ihmetyttö, tai vähintäänkin hevoskuiskaaja 😀 Halusin hoitaa ja ymmärtää kaikkia niitä vaikeimpia tapauksia mitä talleilla oli =D Ja ratsastin ponilla joka pelästyi jopa ihmisen naurua niin, että lähti laukkaamaan ympäri maneesia. Mutta nuo hevosajat ovat kyllä hienoja, muistan aina kuinka ihanaa oli silitellä hevosia ja niiden katse näytti niin viisaalta ja rakastettavalta ja toivoin, että ne vaikeat hevoset ymmärtäisivät mun rakkauden niitä kohtaan.
Alkaapa taas tehdä mieli takaisin hevosen selkään 🙂 Niin ja ihana postaus ja ihana tuo tuo hame!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVähintäänkin hevoskuiskaaja – kyllä 😀 Sama täällä!
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn enemmän kuin ok ikävöidä hevosta,vaikka viime näkemis kerrasta ei olisikaan vuosia 🙂 eläimiä voi ikävöidä samalla tavalla kuin ihmisiä
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSe on vain hassua kun nämä hevoset tulevat jatkuvasti uniin. Missä ne entiset lemmikkihamsterit ja kissat on? 😀
sofia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmillä tallilla oot käynyt? 🙂 Muistan ku itekki ratsastin ni munkin lempparihevonen oli kaikista laiskin hevonen koko tallilla 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen käynyt monilla, mutta ehkä eniten Kilon talleilla. Sieltä alotin joskus aikoinaan 🙂
Saaramaria
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäytät taas niin kauniille ja toi hame on kyllä huippu!:) Ja on ihan okei ikävöidä kauan sitten nähtyjä eläimiä yms:D
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos ihana 🙂
Hame on osoittautunut kyllä kivaksi. Vähän vaihteluakin!
jokuvain
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn yleensä jaksa lukea blogien kirjoituksia, vaan katson ainoastaan kuvat, mutta tää sun blogis on ihan poikkeustapaus. Oot aivan mielettömän mahtava ja hullunhauska kirjottaja ei mahda mitään! Parasta on, että tekstisi ei oo koskaan tylsiä tai niitä ei jaksaisi lukea. En oikein edes käsitä miten saat kaikesta niin hauskankuuloista ja mielenkiintoista. Oon lukenu blogiasi jo hetkisen ja aion lukea niin kauan kun vain kirjotat. Oot mahtava jatka samaan malliin! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi ihana. En ole kyllä ihan varma tuosta ettei ne olisi koskaan tylsiä. Välillä pääni kun tosiaan lyö ihan tyhjää (esim uusin postaus :D)
Mutta kiitos, minä ehdottomasti jatkan samaan malliin ja te vasta mahtavia olettekin!
Lilium
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKuule Brutus kuulostaa tutulta! Kiukkuinen, vasemmasta silmästä sokea valkoinen poni? Se oli ihana! Ratsastin sillä sen loppuvuosina. Ehkäpä juuri sen takia omakin hevonen on kiukkuinen, vähän huonosti kohdeltu, mutta heppatytön unelmien heppa kun siihen saa luotua suhteen. 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKyllä sopii kuvaan 🙂 Aika hassua!
Minä ratsastin sillä silloin kun se oli juuri tullut 🙂
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAloin yksipäivä miettimään blogeja, miten aina kyllästyn suurimpaan osaan ja miten itsensä toistavia ne on. Sinun blogiin en ole vielä kertaakan kyllästynyt ja pikemminkin hypin ilosta kun nään uuden postauksen tulleen. Se taitaa johtua just siitä, että et ole sellainen samanlainen pinnallinen vaate höpisiä kun kaikki muut (tottakai me kaikki rakastamma edes hiukan naisellista turhamaisuutta ja kivoja uusia vaatteita..) mutta että sunnblogista löytyy oikeesti sitä sisältöä mitä monista muista suomalaisista blogeista puuttuu. Arvostan sitä miten haluat jakaa lukijoides kanssa hienoja tarinoita ja muistoja. Ja kyllä, saat myös salilla käymiseen, tiskaamisen ja ruuan laiton kuulostamaaan hauskalta ja mielenkiintoiselta luettavalta. Olipas nyt aikamoinen ylistys, mutta sen iolet ansainnut ja loistavasti onnistunut blogisi.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlipas hurjan ihana kommentti – Tuli tänne oikein hyvä mieli nyt 🙂
Ei voi muuta sanoa kuin kiitos paljon <3
René
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOn ihan ookoo ikävöidä hevosta ;))) ikävöin itsekki yhtä Nalle-pollea joka kuoli suolitukokseen.
Mutta niinniin oot ihan huikkee bloggaaja 😉 Niin kaunis ja saat aina hymyn tai ihan äänekkään naurun aikaan 🙂 Sulla on huikee sanansäilä, vaivatonta ja huumoripitoista; lukee mielellään 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana kuulla. Vaivaton on hyvä sana. Sellainen haluan olla 🙂
S
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVälillä unet on kyllä tosi outoja ja jotkut saattaa muistaa vielä pitkänkin ajan päästä. Ihana takki!
http://1beautybox.blogspot.fi/
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMinä olen vielä sellainen untennäkijä että ei mitään rajaa. Jotenkin tosi vahvoja ja pitkiä unia nään joka yö ja muistan aina kaiken herätessä. Se on aika hauskaa, ihan kun menisi eri leffaan joka yö 😀
Reetta
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSun takki ja kengät, ne on niin upeat ♥
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunon ne aika ihanat <3 Tuollaisen vastaavan takin toisessa värissä kun saisin käsiini vielä niin oi että!
milla
Posted at 00:00h, 30 marraskuun😀 Voi Dante ja Brutus. Nään myös joskus unta entisistä hevosystävistä… Tai lähinnä poniystävistä. Teininä olin aika pienikokoinen, taisin mennä välillä vielä 16-vuotiaanakin shetlanninponilla. Toivoin jopa, ettei jalat kasvaisi pidemmiksi, että voisin jatkaa poneilla ikuisesti, öhm. 😀 No, hyviä muistoja!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMuistan kun itse kasvoin poneista pois ja oli se niin haikeaa. Hevoset tuntui jotenkin ilkeimmiltä kun söpöt poniset 😀
Didi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei ihana Julia, voisitko pliide pliiiis kirjottaa kirjan? 🙂 Sulla on niin mahtava tapa kirjottaa että ois kiva päästä lueskelemaan sun juttuja vähän enemmältikin! Tämä päivä on ollu niin kauhee, ja ensimmäistä kertaa koko päivänä hymyilin kun luin sun heppa jutun. Oot huippu! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhahaha, mistä minä kirjoittaisin 😀 Siinä olisi varmaan tosi huono juoni, mutta ihana että ainakin yksi ihminen ilmeisesti lukisi sen <3
Tuollaiset päivät on ihan tyhmiä, toivon että seuraavat on ihania ja parempia sulle 🙂
Caroo
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei, minkä kokoisia noi sun jeffreyn kengät on? Näyttää niin sirolta sun päällä, kun omani tuntuu jalassa kunnon monstereilta.. 😀 Ihana blogi sulla! 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuun37 on kaikki. Jotenkin omaan silmään ne aina näyttää kauhean isoilta. 🙂
Nobel
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMoi!
Tää on kyl nyt vähän off-topic, mut minkä ikäisenä oot ottanu noi sun tatuoinnit jalkaan? 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhmm.. Kolme vuotta sitten ehkä? eli 22 vuotiaana 🙂
Adrianna
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMoikka! Milloin ostit tuon ihanan paidan ja mahtaisikohan niitä vielä olla Zarassa? Saako hintaa udella? 🙂 Kiitos ihanasta blogistasi joka piristää päiviäni hauskoilla teksteilläsi <3
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHmm, ei siitä hirveän kauaa ole. Kaksi viikkoa veikkaisin 🙂
Hinta oli, öö en muista 😀 Eli ei varmaan kauhean kallis (ne kalliit muistaa aina).