Ihan tyhmää, tutisen vieläkin täällä viltin alla ja kuumetta neljättä päivää. Kauan aikaa sitten meni jo se hohdokkuus löhöilystä ja ärsyttää kun ei ole tekemistä ja päikkäreilläkin nään niin outoja unia että herätessä on pää ihan pyörällä eikä kroppa tiedä missä maailmassa herää.

Koska olen kylmissäni ja tylsistynyt katselen kuvia takeista. Yritin haroa syksyn tarjontaa, mutta mielestäni mikään ei oikein nappaa täysillä. (paitsi ehkä tuo Ralphin untuvatakki ja tuollainen viitakin olisi kiva, ehkä myös uusi parka).
P.s Näiden hinnat ei ole kivoja.

 

En syönyt eilen mainitsemaani lenkkimakkaraa kylmiltään. Laitoin sen ihan uuniin asti. (Olin tosin napsinut siitä suuhuni kuitenkin sen melkein puolet ennen uunia).

Idean tähän annokseen sain jostain pirkkalehtisestä ja sen jälkeen en saanut sitä pois päästäni. Oli kuumetta tai ei lampsin reippaasti makkaranhimoissani kauppaan ja aloin häärimään keittiössä näiden parissa;

3 perunaa
4 porkkanaa
punasipuli
1 paprika
kirsikkatomaatteja
2 rkl öljyä
suolaa, pippuria, paprikajauhetta, pizzamaustetta
1pkt lenkkimakkaraa

1dl fetajuustoa
1tlk turkkilaista jogurttia

Levitin voidellulle uunivuoalle pestyt ja lohkoiksi pilkotut perunat ja porkkanat. Kaadoin pinnalle öljyä ja ripottelin mausteita päälle. Kypsensin 200 asteisessa uunissa 30 min.

Lenkin kuorin, paloittelin neljään osaan ja vedin paloihin pitkittäiset viillot.
Tämän jälkeen hienonsin fetajuuston haarukalla turkkilaisen jogurtin sekaan ja täytin makkaroiden viillot juustotäytteellä. Lopputäytteen tarjoilin kastikkeena.

30 min päästä otin uunivuoan uunista, kääntelin porkkanoita ja perunoita hieman, lisäsin joukkoon paprikat ja kirsikkatomaatit ja asettelin kasvisten päälle makkarat. Makkaran ja kasvisten päälle ripottelin vielä pizzamaustetta ja jatkoin kypsentämistä vielä 30. Tarjoilin salaatin kanssa.

Söin kokonaisen vuoallisen yhdessä illassa. Okei Lauri saattoi syödä siitä hieman, mutta se ei kuulemma ole niin makkaran ystäviä. En tiedä oliko kyseessä kohtelias kieltäytyminen tarjoamastani lisäannoksesta vai onko hänen ja makkaran laita oikeasti näin. Minulle ainakin maistui.

Tags:

En ole pitkästä aikaa ollut kipeä. Nyt olen ja otan siitä kyllä kaiken irti; loikoilua sohvalla, pitkiä päikkäreitä, maratoonina tv-sarjoja digiboxilta, kirjoja ja tietokoneen ruudun turhaa tuijottamista. (ihan kun en tekisi näitä muutenkin aina vain kun on aikaa).

Tämä kuume eroaa muista aikaisemmista sillä, että ruokahalu on mahtava! höyryävä kanakeitto on korvattu jo mm. isolla määrällä sushia, vielä isommalla karkkipussilla, lenkkimakkaralla ja kaikenmaailman limuilla ja mehuilla (en pahemmin koskaan juo limua ja en kyllä tosin syö sitä lenkkimakkaraakaan koskaan). Alan jo epäilemään että olenko se minä vai mahalaukkuni joka on ihan kuumehouruissaan täällä.

No, ehkä huomenna normalisoidun.

Eniten seuraa kuumeelleni on pitänyt Jari Tervon Layla –kirja. Pidin siitä todella paljon ja ahmin sen muutamassa päivässä. Nyt harmittaa, että kirja on loppunut, mutta kuume ei.