Tänä vuonna emme vietä joulua perinteisesti meillä, vaan saan mennä enoni luo valmiiseen pöytään! Hieman ristiriitaiset fiilikset, nimittäin olen alkanut tykätä siitä, että teen jouluruokia ja fiilistellä kotijoulua, mutta samalla on kyllä kiva nähdä muitakin sukulaisia ja saada suurin osa kokkailuvastuusta tiputettua hartioilta ☺️ Kivempi myös olla isommalla porukalla. Molemmat siskoni kun huitelevat maailmalla, olisi perheenjäsenten lukumäärä meidän joulupöydässä ollut aika surkea. 

Tutkailin jouluaattojani menneiltä vuosilta ja tuotanoin heh, jouluperinteistä kohdallani ei kyllä voi puhua. Olen huiidellut milloin Afrikassa, Balilla, Viron maaseudulla, tai pienessä kaksiossa Eerikinkadulla. 

Ihanaa, että on saanut viettää värikkäitä jouluja, mutta mitä enemmän aikuistun, sitä enemmän osaan arvostaa sellaista vakaata ja tasaista toistuvaa jouluperinnettä. Ehkä tulevaisuudessa kehitämme omat perinteet yhdessä mieheni kanssa : )

Tässä katsaus menneisiin jouluihin ja siihen, miten minusta kuoriutuikin kai ihan kelpo jouluemäntä. Ehkä jopa joulufiilistelijä. 

 

JOULU 2011 / Kapkaupunki
Tämä taisi olla ensimmäinen jouluni Kapkaupungissa ja muistan miten jännittävää ja uutta kaikki oli! Tuntui hassulta päästä miltei vieraan perheen joulupöytään täysin vieraassa maassa. En tällöin vielä ollut yhtään jouluihminen. Pikemminkin ihmettelin vain sitä kaikkea hössötystä, joten olin salaa tyytyväinen kun pääsin kokeilemaan jotain uutta.

Ote blogitekstistäni:
”Lauantaina kokattiin Saaran luona. Joulutunnelmaan ei edes yritetty päästä. Valmistettiin vaan kanaa ja kumottiin pullo viiniä. Myöhemmin lähdettiin porukalla ulos. Jouluaatto baarissa on aika uusi käsitys minulle, mutta yökerho oli aivan täynnä ja meillä oli todella hauskaa.

Sunnuntaina oli absurdia istuutua hienoon joulupöytään bikineissä ja 30 asteen helteessä. Saaran poikaystävän vanhemmilla on mitä upein asunto. Jos en väärin ole laskenut niin seitsemän kerrosta ja on viinihuonetta ja uima-allasta. Hissikin löytyy”.

 

 

JOULU 2012 / Helsinki
Tämä oli ensimmäinen itseni järjestämä joulu ja muistan miten paniikissa olin! Kokkasin yksin kaikki ruuat ja koitin tehdä ihan liikaa kaikkea, liian lyhyessä ajassa. Lopputulos oli yhtä isoa sekoilua.

Ote blogitekstistäni:
”Meille on huomenna tulossa syömään kahdeksan henkeä. Yksi on kasvissyöjä, toinen ei syö kalaa, kolmas on vegaani, neljäs nirso kuin mikä ja loput ei halua jouluruokaa. Ainiin ja yksi on kokki, joten kamalat paineet onnistua!

Vannotin itselleni että aloitan valmistelun, jo vähintään syyskuussa!
23.12 on aika lähellä sitä eikö?”

 

 

JOULU 2013 / Kapkaupunki

Toinen Kapkaupunkijoulu! Muistan tämän erityisesti siitä, että tanssimme kaikki terassilla keskellä päivää paahtavan auringon alla ja se tuntui niin hassulta, mutta ihanalta. En ole tottunut kotisuomessa tuolla tavoin extempore tanssahtelemaan keskellä jouluruokailua.

Ote blogitekstistäni:
”Tämä oli jo toinen jouluni täällä ja toinen kerta kun vietimme sitä parhaan ystäväni poikaystävän vanhempien luona, joten tiesin, että tuntisin oloni tervetulleeksi ja vähän myös mitä päivältä odottaa; paljon hyvää ruokaa, naurua, uimista, kylmiä drinkkejä, rentoa höpinää, ja aurinkoa. Se mitä en ehkä osannut odottaa oli Saaran liikutuksen kyyneleet lahjastamme, mikä johti siihen että me kaikki aloimme vähän itkeä, se että Ryanin isä luettuaan tatuointini halusi soittaa koko päivän Rolling Stonesia, tai sitä että tanssittaisiin kaikki bikinit päällä terassilla.”

 

JOULU 2014 / Viron maaseutu
Tämän joulun vietimme silloisen poikaystäväni äidin kotona Viron maaseudulla. Muistan miten paljon lunta oli maassa, pihalla oli maailman söpöin koira, kävimme hiihtämässä ja ammuimme raketteja.

Ote blogitekstistäni:
”Oliko teillä kiva jouluaatto? Meillä oli ihanaa! Syötiin paljon, hiihdettiin jopa vähän, pelailtiin pelejä ja kuunneltiin jopa joululauluja. Oli niin rentouttavaa kun sai vain istua valmiiseen pöytään ja herkutella.
Ulkona kävi vielä luminen tuiske ja takassa paloi tuli. Tunnelmallista ja rauhallista.

Ainakin siihen asti, kunnes Lauri halusi välttämättä ampua raketteja! Haha, siinä paukkeessa olisi mennyt muutamilta naapureilta joulurauha, mutta onneksi sellaisia ei ollut mailla halmeilla. Sainpa myös huomata, että olen kehittänyt itselleni jonkun aikuisiän ilotulituskammon”.

 

JOULU 2015 / kaksiossani Helsingissä
Tämä oli kiva joulu! Muistan, että sain poikaystävältäni joululahjaksi pitkän eteisen penkin. Sitä Aleksi oli väkertänyt ollessani lomalla ja piilotellut ullakolla. Nykyään tuo sama penkki on meillä olkkarissa telkkarin alla ja sen on edelleenkin mielestäni maailman ihanin lahja 🙂

Ote blogitekstistäni:
”Voiko olla, että lopulta suurimmat vastoinkäymiseni järjestää joulu kotonani oli se, että sotkin punajuurta kaikkialle ja ostamani granaattiomena olikin yllätyksekseni hieman raaka, enkä saanut mistään enää uutta. 
Pääsin siis naurettavan helpolla. Simppeli kasvismenukin tuntui maistuvan yllättävän hyvin ja keittiön apupöytä ajoi lopulta loistavasti puuttuvan ruokapöydän virkaa”.  

 

JOULU 2016 / Helsinki
Ensimmäinen joulu nykyisessä asunnossamme. En oikein muista tästä joulusta sen erikoisemmin mitään. ilmeisesti ihan perus joulu, mutta omat fiilikset oli näköjään jo edessä häämöttävässä lomamatkassa.

Ote blogitekstistäni:
”Sieltä se jouluaatto vaan tuli. Sateen ja viiden plussa-asteen saattelemana.
En jotenkin saa itseäni nyt joulutunnelmaan, vaikka aloitin jo eilen illalla hyvissä ajoin pilkkomalla rosollin aineksia ja paahtamalla uunissa kilpaa bataatti –ja lanttulaatikoita. Yritin jopa kuunnella joululauluja ja syödä aamupalaksi limppua. Silti, ei oikein mitään.
Ehkä se on pienimuotoinen lähtöstressi. Tai lähtö ylipäätänsä. En pysty virittäytyä joulutunnelmaan, kun tiedän, että ylihuomenna olen jo palmujen alla”.

 

JOULU 2017 / Helsinki
Tämä oli se joulu kun aloin vasta kunnolla fiilistellä joulujuttuja. Aiemmin minussa ei ole sen koommin asunut sisäistä joulutonttua, mutta muistan miten kivaa olikin vain täysiä heittäytyä jouluun. Hengailla pyjamassa, herkutella, kuunnella joululauluja, käydä joulutoreilla ja katsella joululeffoja.
Sinänsä hauskaa, että olen niin myöhäinen joulufiilistelijä – minulla on kaikki parhaat joululeffat vielä katsomatta!

Ote blogitekstistäni:
”Tein tänä(kin) jouluna aivan liikaa ruokaa. Söin siinä välissä vielä poikaystävänikin perheen luona, joten kaappi ei tunnu tyhjenevän kovinkaan vikkelää vauhtia.  
Ruokahalua edistäisi toki myös liikunta, mutta lenkkipolun sijaan saatiin päähänpisto lähteä pleikkariostoksille, ja nyt koko päivä on mennyt kikatellessa Overcooked –pelille. Voihan sitä Tapaninpäivää viettää kuten 15-vuotiaana?”

 

JOULU 2018 / Helsinki
Viime vuoden joulu meillä kotona. Olemme yleensä aina oman perheeni kanssa meillä aattona, jonka jälkeen käyn joulupäivänä mieheni perheen luona. Tämä oli ehkä rennoin joulu koskaan. Olin ottanut kerrankin opikseni ja tehnyt ruuat ajoissa valmiiksi.

Ote blogitekstistäni:
”Täällä ollaan puolessa välissä jouluvalmisteluja. Jos jotain olen oppinut, niin sen, että kokkailu kannattaa aloitta jo pari päivää aiemmin. Ihan vaikka olisikin pieni porukka vieraina. Ei tarvitse sitten viime minuuteilla olla pää lanttulaatikossa, oikea käsi pilkkomassa rosolliin punajuuria ja vasen hämmentämässä glögiä kattilassa samaisella sekunnilla kun vieraat pimpottavat ovikelloa.”

 

Että sellainen upea draamankaari joulumököttäjästä, joulufiilistelijään. Onko kohtalotovereita?

 

Mutta nyt, läppäri kiinni ja luomaan uusia joulumuistoja 🙂
IHANAA JOULUA ❤️

 

Rakas joulupukki. Kotona on kaapit ja laatikot täynnä tavaraa, mutta mielelläni nauttisin hieronnasta, ravintolaillallisesta, museokortista, lasinpuhalluskurssista tai vaikka eräretkestä Nuuksiossa. 

Pyrin joka vuosi enemmän ja enemmän pääsemään pois turhasta tavarasta. Haluan pitää kotini ja sen komerot minimalistisessa järjestyksessä, enkä tarvitse mitään uutta (no okei paitsi imurin, mutta se pitänee ehkä vain ihan itse hankkia).

Tästä syystä en toivo enää kuin vain aineettomia joululahjoja. Elämyksiä ja yhdessäoloa. Jo muutama vuosi ollaan miehen kanssa ostettu joululahjaksi toisillemme ravintolalahjakortit. Eli treffit ravintolassa. Sääntönä on, että ravintola olisi mielellään uusi, tai sellainen jossa ei olla käyty muutamana vuonna. Aina vähän jännittää sattuuko lahjakortit samaan ravintolaan, mutta vielä ei ole tullut tuplabuukkausta 🙂

 

 

Tässä lista aineettomista lahjaideoista joista itse pitäisin, tai jotka ollaan todettu hyväksi perheen kesken tai kaveriporukassa:

 

Ravintolalahjakortti

Terveystarkastus (esim. Kuntoilija testipaketti PuhtiLab)

Hyväntekeväisyys

Ennustaja / meedio / energiahoito

Keramiikkakurssi /lasinpuhalluskurssi / maalauskurssi tms

Kokkikuurssi / Viinimaistelu

Padel /sulkkis / tennistunnit

Ratsastuslahjakortti / issikkavaellus

Ruokakassi

Siivouspalvelu / ikkunanpesu

Pt / kuntosalilahjakortti

Laulutunteja / kitaratunteja

Lahjakortti rentoutuskelluntaan / Neurosonic-hoitoon

Lahjakortti Altaalle tai muuhun uomahalliin (esim. 10x uinnit)

Lahjakortti äänikirjapalveluun

Vuoden Netflix, Cmore, Viaplay, HBO ym

Hotelliyö 

Museokortti

Laskettelureissu / hissiliput

Teatteri / konserttiliput

Sijoitus rahastoon

10 x Joogakortti

Eräretki

Hieronta

Pakohuoneopeli / virtuaalipeli / temppupuisto tms

Akupunktiohoito / kuppaus tms

Saunatreffit (esim. Löylyyn).

 

 

Onko teillä muita kivoja aineettomia lahjaideoita paketoituna? Olisi ihanaa jos jakaisitte vinkkejä ja kokemuksia 🙂

Tags:

Kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn ja Indieplacen kanssa.

 

En ehkä voisi olla se ihminen joilla ei ole telkkaria. Toki jos asuisin paratiisisaarella meren rannalla ja päiväni täyttyisivät surffailusta, joogaamisesta ja sukeltamisesta (joissa olen btw surkea), niin ehkä silloin se töllö ei olisi tärkein asia olohuoneessa. Mutta minä asun asunnossa, jonka ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä. Puolet vuodesta on niin pimeää, ettei näy edes sitä.
Ja vaikka rakastan mm. Lukemista, niin myönnän täysin, että kyllä se telkkari ja sarjat tuo ainakin meille sitä suurinta pimeän ajan guilty pleasurea.

Tämä on toki makuasia. Ihan niinkuin on ne sarjatkin mitä sieltä telkkarista/läppäriltä tykätään katsoa – ja itsehän tykkään katsoa vähän laajalta skaalalta kaikkea. Varsinkin koska sarjojen katselun lomassa tulee tehtyä kaikki askareet hujauksessa. Paketoin sitten joululahjoja, meikkaan, syön, muokkaan kuvia, ompelen tai vain löhöilen sohvalla. Telkkarin katsominen siinä ohella rentouttaa minua. Tosin eniten rentouttaa olla vaan ja katsoa.
Katsoa niitä sarjoja joiden kohdalla sanon ”vielä yksi” miehelleni ennen edes lopputekstien alkua. 

 

 

Yksi tällaisista koukuttavista sarjoista on Viaplayn uutuussarja Rakasta mua.

Jos tiedätte Solsidanin ja tykkäätte siitä, niin tykkäätte varmasti myös tästä.
Solsidan-sarjan porvarisrouvaa Mickania näyttelevä Josephine Bornebusch ei nimittäin tyydy ainoastaan näyttelemään, vaan on nyt tehnyt romanttisen draamakomedian, jonka hän ohjasi, käsikirjoitti ja näytteli kaiken lisäksi vielä sarjan pääroolia.

Rakasta mua on romanttinen draamakomedia, jossa kolme eri-ikäistä ja eri elämänvaiheissa olevaa pariskuntaa kipuilee ihmissuhteissaan samaistuttavasti, sekä humoristisesti. Bornebuschin luomat hahmot ovat mielestäni loistavia. Hieman ärsyttäviä, mutta rakastettavia. Elämänmakuisia.
Erityisesti pidän sarjassa juurikin Josephine Bornebusch näyttelemästä roolista. Perheetön lääkäri Clara, joka on hieman kyyninen – mielestäni loistavan huumorintajun omaava, ja joka ajautuu milloin mihinkin noloihin tilanteisiin. Kiusallisista Tinder-treffeistä oksentamaan söpön naapurin eteen. Kaikista kommelluksista huolimatta sarja osaa olla myös traaginenkin ja suloisen riipaiseva. Hyvässä balanssissa vähän kaikkea. 

Katsoin ensimmäisen kauden hujauksessa ja olin iloinen kuullessani, että sarjalle on luvassa jatkoa ensi vuonna. Lisäksi amerikkalainen televisioyhtiö ABC on hankkinut oikeudet sarjan pilottijaksoon. En siis ole selkästi ainoa joka tykkää tästä sarjasta. 

 

 

ARVONTA

Oletteko katsoneen Rakasta Mua -sarjaa, tykkäsittekö?

Kommentoimalla alle, olet mukana kilpailussa, jossa yksi voi voittaa itselleen 2kk:tta ilmaista katseluaikaa Viaplayn Leffat ja Sarjat – paketin parissa. Arvonta päättyy 15.12

Arvonnan sääntöihin pääset tästä.

 

 

Ja tähän loppuun vielä muutama leffa joista tykkäsin Viaplayn valikoimassa:

Kapernaum
Koskettava leffa kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka syntyi Beirutin kaduille ja päättää haastaa vanhempansa oikeuteen hänen saattamisesta kurjaan maailmaan.
Gifted
Leffa kertoo lapsinerosta ja hänen kasvattaja enonsa vaatimattomasta elämästä Floridan lähiössä.
Selviytyminen
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo erään perheen Thaimaan-lomamatkasta ja selviytymisestä vuoden 2004 tsunamin iskiessä.

 Alladin (tulee normi valikoimaan 27.12 alkaen)

 

 

Tässä vielä lista muista Viaplay uutuuksista:

Elokuvat (leffat ja sarjat katselupaketilla)

Dumbo (22.11 alkaen)
The Hobbit; An Unexpected Journey (1.12 alkaen)
The Hobbit; The Desolation of Smaug(1.12 alkaen)
The Hobbit; The Battle of Five Armies(1.12 alkaen)
Ferdinand (6.12 alkaen)
Love Actually (21.12 alkaen)
Itse Ilkimys 1-3 (21.12 alkaen)
Hellboy (3.12 alkaen)
Avengers: Endgame (13.12 alkaen)
Aladdin (27.12 alkaen)

TV-sarjat (leffat ja sarjat katselupaketilla)
 Station 19 S1 (2.12 alkaen)
 Miehitetty S3 (5.12 alkaen)
Brothers & Sisters S1-5 (16.12 alken) • South Park S23 (26.12 alkaen)

Osto- / vuokraleffat
Once upon a time in Hollywood (ostettavissa 12.12 alkaen, vuokrattavissa 27.12 alkaen)

Tags: