Archives
 

31 heinä 2020

Posted at 13:02h in RANDOM, Uncategorized by
29 Likes

 

Olen ollut järjestämässä polttareita vasta kaksi kertaa elämässäni, mutta jollain ihmeen tuurilla kaikki on mennyt molemmilla kerroilla mielestäni niin nappiin, että tässähän pitäisi alkaa pistää jonkinlaista polttaritoimistoa! Tai sitten pysyttelen vain näissä polttaritekstien kirjoittamisessa, nimittäin oikeasti polttareiden onnistumisen syynä on ollut morsiamen ystäväporukka ja heittäytyminen. Ihmisethän sen tunnelman tekee, oli kuinka prameat puitteet tahansa. Illasta jää parhaat muistot kun juhlakansa on menossa täysillä mukana ja mehän muutama viikko sitten mentiin, kovaa ja korkealta.
Tässä postauksessa muutamia kohokohtia.

 

Yllättäminen
Morsian luuli menevänsä aamu-uinnille, mutta saikin autoa tallista ulos ajaessaan kolme naamarilla ja kuohuavalla skumppapullolla varustettua ystäväänsä hyppäämään porttikongiin auton esteeksi. Skumppa kuohui tuulilasiin ja morsiamen ilme oli täynnä yllätyksen ja kauhunsekaisia tunteita.
Tässä kohtaa jännitin ehkä eniten. Mitä jos morsiamen auto ei olekaan tallissa, mitä jos hän säikähtää ja ajaa meidän päälle? Parastahan oli seistä siinä kadulla kahdeksalta torstaiaamuna skumppa kainalossa ja naamari naamassa. Ohi kulkevat raksamiehet huutelivat että on tainnut tytöillä juhlat vähän venähtää, menkää nukkumaan. 

Hyppäsimme myös tietenkin ensin väärän auton eteen ja olimme poksauttaa kuohuvan jonkun keski-ikäisen mieskuskin tuulilasiin. Hän katsoi meitä päätään pudistellen ja ajoi pois – luultavasti miettien, että pitäisikö muuttaa kokonaan himputtiin tästä talosta. 

Viinimaistelu
Yllättämisen jälkeen morsian pakkasi, sai hotelliaamupalan, sekä meikit & hiukset kuntoon, jonka jälkeen lähdimme viinimaisteluun. Järkeilimme, että morsian olisi hyvä saada juhlatunnelmaan ennen kuin juhlat pamahtavat käyntiin jättiporukalla. Oli myös ihanaa ottaa sellainen rauhallinen hetki keskenämme ennen juhlien alkua.
Meille viinimaistelun piti eräs tuttumme, mutta katsoimme, että mm. St. George hotellissa on saatavilla kivan kuuloista viinimaistelua.

Partybus
Muut vieraat odottelivat bussissa kun savuimme. Olimme ohjeistaneet vieraita laittamaan tunnelman ja musat kattoon. Kaikki saivat myös kylmät snapsit ennen lähtöä ja automatka meni hujauksessa nauraessa ja lauleskellessa.

Puhelin pois
Otimme morsiamelta puhelimen pois koko viikonlopuksi ja vähän jännitimme mitä mieltä hän on asiasta. Turhaan, oli kuulemma parasta koko viikonlopussa kun sai olla ilman puhelinta ja keskittyä vieraisiin ja nauttimaan jokaisesta sekunnista.

Villa
Olimme vuokranneet Villa Stenbergin  yhdeksi yöksi. Meitä oli jopa 26 yöpyjää, joten tämä oli melkein ainoita villoja joita löysin mihin me kaikki mahduimme. Upeat tilat, piha ja palju. Myös hyvin varusteltu keittiö toimi kattamaan isommankin porukan.

Korttipakka & pilli
Viikonlopun viihdyttäjänä toimi morsiamen ja sulhasen kuvilla kustomoitu korttipakka. Tilasin sen täältä.
Jokaiseen korttiin oltiin kirjoitettu eri tehtäviä. Osa oli morsiamelle, osa vieraille. Nostimme aina yhden kortin tunnin välein ja puhalsimme sitä enne pilliin, jotta kaikki osasivat korttipakan ääreen kokoontua. Jokerikortit sai säästää ja niiden avulla morsian sai antaa itselleen epämieluisan tehtävän jollekin vieraista. Keksimme kaikki pakan tehtävät itse ja siellä oli kaikkea pilapuheluista, shottikortteihin. 

Private chef
Koska meitä oli niin paljon, päätimme palkata apukäsiä ruokapuolella. Kokki oli vielä mennyt villalle valmistelemaan ruokia etukäteen ja me pääsimme miltei heti valmiiseen pöytään.
Meillä oli tutun suosittelema kokkikaveri apuna, joka ei tietääkseni tee tällaisia keikkoja normaalisti, mutta katsoin, että netistä löytyy paljon vaihtoehtoja.
Oma kokki oli meistä jokaisen pennin arvoinen, ruoka oli mielettömän hyvää ja saimme itse keskittyä kokkailun sijaan juhlimiseen ja seurusteluun.

Strippari
Tämän suhteen olimme hieman skeptisiä, mutta herranjumala miten paljon me nauroimme stripparin vetäessä showta. Upea ammattitaito ja heittäytyminen esiintyjällä. Halusimmekin enemmän showta, ei niinkään eroottista tanssia 🙂
Olin pyytänyt palomiesasua ja kekkasimme laittaa villan kajareista youtubesta löytämämme aidon kuuloisen ”fire alarm” äänen päälle ennen esiintyjän tuloa. Morsian oli biisin soidessa juuri vessassa ja strippari kävikin sitten kolkuttamassa ovea ja pyysi morsianta pihalle odottamaan ”palohälytyksen sammumista”. 

 


Veneily
Seuraavana päivänä teimme villalla morsiusneitojen kanssa vieraille brunssin ennen kaupunkiin lähtöä. Kaikki saivat käydä kotonaan freesautumassa ja seuraava tapaaminen oli Iso Vasikkasaaressa. Me menimme saaareen tutun veneellä, jonne olime ostaneet kuohuvaa ja juustoja. Morsian sai taas pienen hengähdystuon ennen isoja juhlia. 

Gula Villan
En ole ollut ennen ollut täällä, mutta todella symppis paikka, joka toimi täydellisesti meidän kakkospäivän levottomalle huutonaurulle. Saimme olla omassa huoneessa pelaamassa korttipelejämme (pakka tietty kulki mukana seuraavanakin päivänä). Ruoka oli hyvää ja miljöö sopivan rento.

Privalautta
Koska meitä oli niin monta, tuli normi lauttalippua vain hieman kalliimmaksi vuokrata privalautta takaisin Helsinkiin. Lautalla oli kiska mistä sai ostaa juomia ja lauttamatkan ajan olimme järjestäneet erilaista ohjelmaa.
Lautta vuokrattiin JT-Lines kautta.

Terassikierros
Lautta vei meidät lähelle Löylyä ja siitä alkoikin meidän terassikierros. Näin isolle porukalle oli järkevämpää varata pöydät ja juomat etukäteen – mikä myös teki illasta sujuvamman ja piti vieraat yhdessä, kun ei tarvinnut jonottaa hakemaan juomia. Löylystä menimme Holidayhin ja enpä olisi voinut parempiä päätösbileitä polttareille keksiä. Täällä meininki oli aivan katossa ja likitulkoon koko meidän porukka tanssi pöydillä ja irrotteli ihan kunnolla. Oli ihanaa nähdä morsiamen tanssivan ja nauttivan täysiä.

Hotelli
Holidaysta kömmimme morsiusneitojen ja morsiamen kanssa St. George hotelliin, jonka spasta olimme vielä seuraavana päivänä varanneet morsiamelle vielä virkistävän kasvohoidon. Tämän jälkeen hän sai ryömiä kotiinsa parantelemaan haavojaan. 

Whatsapp-ryhmä
Meillä oli kaikkien vieraiden kesken oma whatsapp-ryhmä, joka myös hauskuutti meitä koko viikonlopun. Sinne ilmestyi mitä koomisimpia videoita ja kuvia ja oli myös kätevän infotyökalun lisäksi omalla tavallaan hauska tunnelman nostattaja. 

 

 

Tags:
Print page
29 Likes

27 heinä 2020

Posted at 22:09h in RANDOM by
27 Likes

 

…kuunnellut Antti Holman Oopperajuhlat -podcastia ja miltei kiinnostunut ooppertasta. Kävin jopa  Savonlinna oopperajuhlat -nettisivuilla, mutta tottakai nekin pirskeet ovat perurttu koronan takia tänä vuonna. Ties vaikka olisin löytänyt itseni ensimmäistä kertaa  nuokkumasta oopperan katsomosta.

…syönyt makkaraperunoita ja munkkeja niin paljon, että vatsaani koski monta päivää putkeen.

…ja lopulta piti hetki syödä Petran ”detox” -ohjeiden mukaan, eli muutaman päivän salaatteja, koska en enää kestänyt sitä turvonnutta oloa ja vatsakipua.

…astunut kotonamme koiranpissaan lukuisia kertoja.

…jutellut tuntemattomien ihmisten kanssa kadulla. Koiranpentu on oikea ihmismagneetti. 

 

 

…laulanut yhteisvirsiä mummon syntymäpäiväjuhlissa. Miksi suvussamme on monia hyviä laulajia, mutta itse en kehtaa surkean lauluääneni takia kuin mumista.

…istunut Mänttän taidenäyttelyssä ja tuijottanut lumoutuneena videotaidetta.

…nukkunut todella huonoja yöunia. Herkkäunisena herään heti kun kuulen ensimmäiset tassun äänet lattialla.

…kuunnellut tulevaa hääkappalettamme yksin kyyneleet silmissä autossa (kuukautiset olivat alkamassa ja olin herkässä tilassa).

…ajanut vesijettiä ja kiljunut, että kuolen, mutta alkujännityksen jälkeen ajanutkin täysiä aallokossa ja kiljunut onnesta.

…istunut mökkisaunassa luultavasti yhteensä 537 tuntia.

 

 

…osatnut Rubenille todella ruman nakkilelun ja katunut ostosta, koska tottakai siitä tuli lemppari ja nyt nyt tuo ruma lelu on osana sistusta keskellä olohuonetta.

…nauranut vedet silmissä lintsipelejä pelatessa. Rakastan tätä meidän jokakesäistä perinnettä, vaikka en ole vielä kertaakaan ykkössijalle yltänyt. Hevospeli on lemppari.

…syönyt ensimmäistä kertaa vorschmackia.

…kolunnut ennätysmäärän maakuntia lyhyessä ajassa.

…metsästänyt tissiteippiä ja korkokenkiä ystäväni häihin ja kironnut surkeaa valikoimaa. Miten koko kaupungista ei voi löytyä kivoja nude-korkkareita? Ja eikö tissiteippi voisi olla ihan perusvalikoimaa vaikka naisten alusvaateosastoilla?

…ihmetellyt kuinka moni ihminen heittää syödyn purkan maahan. Ennen en ole niitä niin noteerannut, mutta sitten kun koirasi yrittää syödä niistä metrin välein jokaisen, niin pikkuhiljaa alkaa kiinnittää jo huomiota. 

 

Tags:
Print page
27 Likes

16 heinä 2020

Posted at 16:30h in RANDOM, Uncategorized by
30 Likes

 

Onko sillä kylmä, kuuma? Tikku nielussa, punkki korvassa. Analysoimme koiran käytöstä, ilmeitä. Nauramme temmellyksille ja nostamme sen köllimään väliimme sänkyyn. Puhumme työpäivän aikana puhelimessa siitä mikä meidän mielestä on Ruun lempiruoka. Opetan koiran antamaan tassua Aleksin ollessa poissa ja koen suurta ylpeyttä asiasta. Kinastelemme siitä saako vetää hihnasta ja saako sanoa ”istu” millä äänenvoimakkuudella.
Välillä unohdamme, että Ruu on koira. 

Koira joka on ollut meillä nyt tasan neljä viikkoa, mutta tuntuu tavallaan kun olisi ollut meillä aina.
Luin paljon koirakirjoja ennen pennun tuloa, ja sain niistä loistavan pohjan pennun kasvatukseen, mutta samalla koira on kyllä opettanut myös minua. Johdonmukaisuutta, kekseliäisyyttä, lempeyttä, jämäkkyyttä. Kirjat ei kerron minkälainen luonne juuri sinun tulevalla koirallasi on ja hitsi, että tästä pennusta löytyykin roppakaupalla ihanaa luonnetta. Se on rohkea, kiltti, läheisyyttä rakastava, mutta silti itsenäinen, pilke silmäkulmassa temmeltävä energiapakkaus, joka osaa kyllä vetää meitä tismalleen oikeista naruista noilla pikku karvatassuilla. Olemme joutuneet opettelemaan olemaan paapomatta sitä liikaa. Ettei koirastamme kasvaisi ihan lellivauvelia. 

 

 

Nämä neljä viikkoa ovat olleet ihanaa aikaa.
Vaikka ravaan kerrostalomme rappusia ylös alas silmät ristissä aamukuudelta koska yritän opettaa koiraa sisäsiistiksi ja tiedän että aamukakka tulee ennen auringonnousua. Vaikka juoksen ympäri asuntoa talouspaperirulla kädessä pyyhkien vahinkopissoja ja koitan olla ärsyyntymättä kun pentu näykkii varpaitani ihan piraijalauman lailla.
Kun luen isona kysymysmerkkinä pakkausselosteita lemmikkieläinkaupassa, yrittäessäni löytää koirallemme niitä parhaita luonnollisia herkkuja.
Ja kun yritän totuttaa sitä kulkemaan mukanani paikoissa, vaikka se tarkoittaa sitä, että kahvilassa en saa pennun temmellyksen vahtimisen lomassa edes huikkaa otettua tilaamastani kahvista.
Silti tämä kaikki on ollut ihanaa, yllättävän helppoa. Pentu on ollut helppo, ihana ja päiviemme suurin hymyn aihe. Tuntuu, että se on näin kliseisesti sanottuna myös tehnyt meistä vielä paremman tiimin Aleksin kanssa. Juttelemme siitä, miten emme malta odottaa, että pääsemme näkemään lisää pennun kehitystä, opettamaan sille uutta ja tekemään lisää uusia asioita yhdessä sen kanssa.

 

 

Olen yllättynyt:

•Kuinka paljon kiintymystä ja huolen tunteita pentu on saanut aikaiseksi minussa.

•Kuinka nopeasti puhelimeni kuvarulla huutaa tilanpuutetta kun se on täynnä epäselviä pentukuvia ja aivan liian pitkiä koiravideoita.

•Kuinka paljon nautin laittaa aamukahvini take away kuppiin ja kävellä koiran kanssa läheisessä puistossa auringonnousussa, ennen kuin siellä on ketään muita.

•Kuinka paljon aikaa pentu vaatii. Toki tätä osasin odottaa, mutta enemmänkin olen yllättynyt siitä, miten kiitollinen olen myös siitä, että meitä on siitä kaksi huolehtimassa.

•Kuinka nopeasti pentuun on tottunut, vaikka toki ensimmäiset päivät olivat hieman epävarmoja. Esimerkiksi neljä viikkoa sitten olin miltei soittamassa eläinlääkärille koska koira oli mielestäni liian unelias. Nyt neljä viikkoa myöhemmin tiedän sen nukkuvan useita tunteja keskipäivällä ja vain nautin tuosta ”vapaa-ajasta”.
Koiran rytmin ja tarpeet oppii tuntemaan yllättävän nopeasti.

 

Tags:
Print page
30 Likes