Joko se talvi alkaa sieltä vihdoin leijailla maahan lumisena? Vai mennäänkö vieläkin plussa-asteissa? Täällä paistaa aurinko täysiä siniseltä taivaalta, mutta Ihan pian ollaankin takaisin jo siellä ja bikinien sijasta päällä villapaitoja. 🙂
Juuri ennen kun lähdin reissuun, kävin lomavaatteita pakatessani koko vaatekaapin taas perusteellisesti läpi. Rakastan pitää vaatteeni järjestettynä ja ojennuksessa. Nyt menin vielä tosin astetta pidemmälle ja huolsin myös kaikki villapaitani kunnolla. Ihana fiilis kun tietää, että siellä ne nyt odottavat Suomeen paluutani henkareillaan muhkeina, lämpiminä ja nukattomina.

Miten sitten niitä villavaatteita huolletaan?
Ajattelin jakaa teille tämän todella kiva ja kattavan neuleiden huoltoinfo-pläjäyksen, jonka itse sain jo varmaan reilu vuosi sitten eräästä pr-tapahtumasta, missä Arkive Atelierin tytöt oli kertomassa meille vaatehuollosta. Heillä on muutenkin sivuillaan paljon tietoa vaatteista ja kattavasti vinkkejä ja ohjeita, joten kannattaa käydä kurkkimassa täältä – Arkive Ateliér

 

Mitkä asiat vaikuttavat villaneuleen laadukkuuteen ja miten niitä voi selvittää?

♦ Yleisenä ohjenuorana voidaan pitää sitä, että neuleessa olisi ainakin puolet luonnonkuitua. Tällöin neuleessa säilyvät luonnonkuidun hyvät ominaisuudet, kuten lämmittävyys ja ennen kaikkea se, että neule on huollettava.

♦ Sataprosenttinen luonnonmateriaali ei ole kuitenkaan aina laadun tae. Myös huonolaatuisia sataprosenttisia luonnonmateriaaleja on olemassa. Esimerkiksi materiaalin viimeistely ja loppupesu vaikuttavat lopulliseen laatuun. Myös se, mistä kohtaa eläintä karva on leikattu tai villa keritty, vaikuttavat laatuun.

♦ Joissain tapauksissa keinokuidun käyttö on perusteltua. Polyamidia lisätään joskus villan sekaan parantamaan kestävyyttä ja muodon säilymistä. Polyesteriä ja akryyliä lisätään yleensä vain hinnan vuoksi.

♦ Harjaannuta näppituntumaa ja opettele erottamaan hyvä ja huono laatu. Hinta tai brändi eivät aina takaa laatua.

♦ Silmäile viimeistelyt (saumat, reunat ja yksityiskohdat). Tarkasta rekin/ hyllyn muut samanlaiset kappaleet – onko laatu tasainen?

♦ Jos olet epävarma laadun tunnistamiskyvystäsi, suosi brändejä, joilla vankka kokemus myymästään materiaalista.

 

 

Miksi ja miten neule nyppyyntyy?

♦ Syynä voi olla liian suuri tekokuidun osuus neuleessa suhteessa luon- nonkuituihin tai tekokuidun yhteensopimattomuus luonnonkuidun/ kuitujen kanssa.

♦ Nyppyyntyminen on myös yksi luonnon villojen ja karvojen perus- ominaisuuksista – nyppyyntyminen ei siis aina ole merkki huonosta laadusta!

 

Nyppyyntymisen määrään vaikuttavat esimerkiksi:
1. käytetty villalaatu (kashmir, merino, angora, mohair…)
2. kuinka sileäksi lanka on kehrätty
3. kuinka tiiviiksi neulos on kudottu
4. kuinka kauan neuletta on tehtaalla loppupesun aikana pesty 5. mistä kohtaa eläintä karva on leikattu tai villa kehrätty

 

♦ Nyppy syntyy kun irtonaiset kuidunpätkät hankautuvat ja takertuvat- käytössä toisiinsa ja synnyttävät nyppypallon.

♦ Pehmeämmät ja huokoisemmat villat, kuten kashmir, nyppäävät enemmän, kuin vaikka tiiviiksi ja sileäksi kudottu merinovilla.

♦ Kannattaa miettiä itseään huoltajana ja valita neule myös sitä silmällä pitäen.

♦ Tärkeää muistaa: nyppyyntyminen ei automaattisesti tarkoita huonoa laatua, neule ei mene pilalle nypystä ja nypyn saa poistettua oikeilla välineillä.

 

 

Neuleen huolto ja nypynpoistovälineet

♦ Neuletta on hyvä harjailla usein luonnonharjaksisella vaateharjalla. Harjailu auttaa neuletta pysymään siistin näköisenä päivästä toiseen ja poistaa irtokarvaa ja nyppyjä.

♦ Kevyeen nypyn poistoon voi riittää pelkkä vaateharjalla harjailu.

♦ Nypynpoistoväline valitaan neuleen materiaalin ja sen tekstuurin perusteella – kannattaa kuitenkin aloittaa yleensä hellävaraisemmasta ja siirtyä sitten järeämpään välineeseen tarvittaessa.

♦ Nukkakampa on hyvä väline hienojakoisille neuloksille, esim. kashmir ja merinovilla.

♦ Nukkakivi (Sweater Stone) sopii karkeammille, paksummille neuloksil- le, esim. mohairsekoitteet tai paksu lampaanvilla.

♦ Mohairharjaa voi testata todella pitkäkarvaisiin, paksuihin, pörröisiin neuloksiin, esim. angora tai paksu mohairneulos.

♦ Jos on epävarma huoltovälineestä, kannattaa aloittaa hellävaraisimmasta ja testata sitä ensiksi neuleen nurjalle puolelle.

 

 

Neuleen huollon muistilista

♦ Tuuletus tai höyrytys käytön jälkeen raikastamaan neule ja poistamaan hajuja. Myös pakastusta muovipussissa voi kokeilla raikastukseen.

♦ Pese neule tarvittaessa. Tämä riippuu hyvin paljon käytön määrästä ja käyttääkö neuleen alla vaikka aluspaitaa suojaamassa. Oma nenä on hyvä indikaattori pesun tarvetta arvioidessa! Neule on kuitenkin hyvä pestä silloin tällöin, jotta villassa olevat ilmataskut puhdistuvat liasta ja

rasvasta ja neule säilyttää keveytensä ja lämmittävyytensä.

♦ Harjaile säännöllisesti vaateharjalla. Harjailu poistaa irtopölyä, hiuksia ja nukkaa. Hatjailu myös aktivoi villan luontaista rasvaisuutta ja pitää sen kiiltävänä ja hyvinvoivana.

♦ Poista nypyt tarpeen vaatiessa. Nypyt on hyvä poistaa, kun niiden huomaa ilmestyneen. Tällöin neuleen yleisilme pysyy siistinä eivätkä nypyt jymähdä kiinni kovemmin neuleeseen.

♦ Anna neuleelle lepopäiviä. Neuleen on hyvä antaa välillä levätä ja palautua käytön aiheuttamasta rasituksesta. Näin se pysyyy myös kauem- min hyvänä eikä kulu puhki ennenaikaisesti.

♦ Puhdista perusteellisesti aina ennen pidempiaikaista säilytystä. Tarvittaessa säilö ilmatiiviiseen pussiin, jos tiedossa mahdollisuus tekstiilituholaisiin.

 

Tags:

 

Tiedättekö sen tunteen kun välillä katsoo vaatekaapissa roikkuvaa kirjavaa röyhelöistä kukka/pöllö/banaani -kirjailtua kietaisupaitaa ja miettii, että mitäs hittoa, missä ihmeen mielentilassa olen tuonkin saanut hankittua?

Eipä siinä, jos tykkää röyhelökukkapöllöbanaaneista, mutta itseni tuntien ne ovat siistejä sen yhden kerran ja jäävät kuitenkin käyttämättöminä kaapin perälle odottamaan jotain teemajuhlia, joita ei koskaan ole kuitenkaan edes tulossa.

Mitä yksinkertaisempia hankintoja teen, sen useammin niille on käyttöä. Se on onneksi opittu nyt jo kantapään kautta ja pikkuhiljaa vaatekaappi alkaa näyttää sellaiselta, että vaatteet ovat monikäyttöisiä, helposti yhdisteltävissä ja hyvin istuvia. Ajattomia. 

 

 

Tässä yksi sellainen asukokonaisuus joka on ollut päällä lukuisia ja lukuisia kertoja monissa eri tilaisuuksissa, niin töissä kuin vapaalla. Vaatekaapin todelliset kulmakivet; farkut, t-paita, bleiseri, nahkanilkkurit, villakangastakki ja arkilaukku, jonne mahtuu läppäri tai salikamat. 

Ei mitään sen kummempia.

 

Kuvat: Sara Vanninen

Tags:

 

En ole kovin murehtivaa tyyppiä, mutta vuoden vaihtuminen tuntui aiheuttavan loman väsyttämille aivoilleni yhtäkkiä hieman paineita. Joka puolella kun hekutetaan uutta minää ja niitä uusia lupauksia. Huomasin pohtivani, että pitääkö tässä nyt itsekin keksiä tälle maagiselle 2020 vuodelle heti uusia mielettömiä toimintasuunnitelmia. Tarvitsenko uusia bisnesideoita, sijoitusasuntoa, retriittireissua, detox-kuuria, hybridiautoa, vessaremppaa ja kasapäin uusia sisutustarvikkeita? Onko vaatekaappini nyt koottu oikeista materiaaleista ja tarvitsenko uusia harrastuksia tai hyvinvointiluentoja?

On toki hyvä olla päämääriä, huolehtia hyvinvoinnistaan ja unelmoida, mutta en halua juosta hedonistisella juoksumatolla vain koska tätä kaikkea tuputetaan joka tuutista. Jos oikeasti mietitään, niin minullahan on jo kaikkea. 

Juuri näin on ihan hyvä olla.

 

 

Ote kirjasta Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta paskaakaan -kirjasta:

”Nykykulttuurissa vauhotetaan self-help oppeja ja tavotteita: ole onnellisempi, ole iloisempi, tehokkaampi. Kaavamaiset elämäntapaohjeet  ja kaikkipirskahtelevan  tsemppihenkinen opaskirjalässytys keskittyvät tosiasiassa puutteisiin. Ohjeet keskittyvät epäonnistumisiin ja heikkouksiin, joita kukin itsessään näkee. Ne nostetaan kepin nenään huomion keskipisteeksi.

Syy peilin edessä hoettuihin ”olen kaunis” -mantroihin on tunne siitä, ettei tunne olevansa tarpeeksi kaunis. Syy treffi- ja ihmissuhdevinkkien ahmimiseen on tunne siitä, että on nykyisellään jotenkin vääränlainen

Eikö olekin ironista, että kun keskitymme vimmaisesti myönteisiin ominaisuuksiin – mikä on parempaa, mikä on ylivertaista – ajattelemmekin oikeastaan vain kaikkea sitä, mitä emme ole, mitä meiltä puuttuu, mihin olisi pitänyt pystyä, mutta mihin emme pystyneet.
Eihän kukaan aidosti onnellinen ihminen koe tarvetta seistä peilin edessä toistelemassa ääneen sitä, että on onnellinen. Onnellinen ihminen on onnellinen ilmankin.”:

 

Rakastuin tähän kirjaan jos sen ensi sivuilla. En ole edes puolessa välissä, mutta olen kirjamerkinnyt siitä jo varmaan kymmeniä lauseita. Todella virkistävää luettavaa ja hyvä muistutus siitä, että pitää osata antaa olla. Heti kun lakkasin miettimästä täysin turhia 2020 -paineita, alkoikin arki rullaamaan sellaista vauhtia, että hyvä kun maltan innostukseltani edes nukkua. 

Tule vain uusi vuosi, minä pysyn samana vanhana.

 

Kuvat: Hanna Väyrynen

Tags: