Elokuu on sujahtanut ohitse niin huomaamatta, että tuntuu kuin sitä ei olisi ollut tänä vuonna lainkaan kalenterissa. Mitä edes tein elokuussa? Käytiin ratsastamassa maastossa ja uittamassa hevosia, tansittiin häitä, olinko mökillä? En oikein edes muista.

Mieli on jo ollut monta päivää syyskuussa ja tulevissa työjutuissa. Ensin odotin hieman kauhulla kesän loppumista ja tulevaa työmäärää, mutta nyt olen istunut yllättävän motivoituneena ja inspiroituneena toimistolla ja jopa nauttinut kiireisestä aikataulusta. Olenkin yhtäkkiä ihan sinut syksyn kanssa.

Myös näistä asioista huomaa, että olen syksyisissä tunnelmissa: 

  • Olen alkanut taas kokkailemaan kotona. Keittoja enimmäkseen. Viimeksi tein jättikattilallisen kananuudelikeittoa.
  • Pesänrakennusvietti on taas kova. Tekee mieli siivota ja sisustaa. Eilen sytytin jopa kynttilöitä.
  • Googletan uutta ruokapöytää ja käyn kiertelemässä kirppiksiä täydellisen pöytälöydön toivossa.
  • Syksyisin alan kuitenkin aina säästeliääksi (koska kesäisin on tullut tuhlattua), enkä raaski ostaa oikein mitään.
  • Neulehamstraus. Sovitin yksi päivä neuletta second hand -liikkeessä ja kaadoin kahvit sen päälle sovituskopissa, niin pahasti, että ostopäätös tavallaan sinetöityi jo ennen kuin ehdin sovittaa koko neuletta. Hävetti, mutta onneksi paita oli myös päällä kiva.
  • Vaatekaappien suursiivous. Turha karsitaan pois, kaikki mukava ja lämmin esille. 
  • Kaipuu ryhmäliikuntatunneille. Lenkkipolku on ollut ihana, mutta askel on alkanut tuntua tahmealta. Kaipaan  ryhmätuntien energiaa ja kannustusta.
  • Haaveilen viileän mökki-illan saunasta. Risotosta ja punaviinilasillisesta.

 

 

Tags:

 

Kun olet järjestänyt isot polttarit, perunut ne koronan takia ja järjestänyt ne uudestaan, voin kertoa, että suunnitteluun ja järkäilyyn on kulunut muutama päivä – ellei jopa viikkoja kalenterista. 

Mutta olen nauttinut joka sekunnista. Ihan oikeasti olen.
Meitä on yhteensä kolme morsiusneitoa ja polttarisuunnittelun lomassa on saatu niin esteiden ja onnistumisien kautta nauraa vedet silmissä. Juotu siinä lomassa muutamat kuohuvat ja käyty läpi kaikki oudoimmatkin ideat mitä löytyy mielen perukoilta, varattu, peruttu, palaverrattu, puntaroitu ja kikateltu.

Kun polttarit sitten vihdoin lähestyivät, huomasin että viimeistleyihin ja jännittämiseen meni polttareita edeltävinä päivinä minulta aikalailla kaikki aika ja energia. Halusin niin paljon, että kaikki sujuu hyvin. Perfektionisti-piru otti täysin vallan ja istui tukevasti ahterillaan olkapäälläni kuiskutellen kaikenlaista. Onnistuuko morsiamen yllättäminen, mitä jos sataa, mitä jos aikataulu ei pidä, mitä jos, mitä jos.. Mieheni sanoi että en puhunut hänelle sanaakaan edeltävinä päivinä. Olin kuulemma vain puhelimella viimeistelemässä ja varmistelemassa asioita, tai juoksemassa ympäriinsä tukka putkella. 

 

 

Mutta kaikki onneksi sujui.
Sujui paremmin kuin hyvin. Ja jos morsianta ja vieraita on uskominen, niin odotukset ylittyivät kuulemma kaikilla.

Tästä palautteesta tuli hyvä mieli ja viikonloppuna eletyt muistot näkyvät edelleen jättimäisenä hymynä kasvoilla.
Ja todella isoina silmäpusseina naamalla, mutta kaikki väsymys on täysin noiden kahden päivän arvoista. Ei niitä polttareiden jälkeisiä silmäpusseja muistella vanhana kiikkutuolissa, vaan kaikkea sitä hulluutta, hauskuutta, heittäyttymistä ja yhteishenkeä. Niitä tämän kummallisen koronakesän parhaimpia muistoja.

 

Millainen polttarikesä teillä on ollut?
Onko ollut peruttuja, pidettyjä, vai jonkinlaisia erikoisvariaatioita normaali polttareista? 

Ajattelin jakaa hieman tarkemmin myös ohjelmaa ja aikataulua näistä polttareista, mutta kysäisen toki ensin vielä luvan morsiamelta. Halusin nyt vain tulla pikaisesti päivittämään kuulumisia, nimittäin hiljaiseloa täällä on kulunut jo ihan liian pitkä tovi. En kuitenkaan ole kadonnut minnekään. Pääni on vain ollut todella isossa polttarikuplassa.

Palataan pian 🙂 

 

Tags:

 

Mitä kuuluu?
Kuuluu ihanaa ja siksi harmittaa, että en ole ehtinyt tänne paljoa kirjoitella. Juuri kun elämässä tapahtuu kaikenlaista mistä kirjoitella. On hääsuunnittelua, koiranpentua ja jopa uutta yritystäkin! Tuo jälkimmäinen onkin vienyt ison osan ajastani (ja toki koiranpentu myös) ja siksi blogikirjoittelu on jäänyt nyt hieman vähemmälle. Onneksi nyt on ”kesäloma” joten toivottavasti löytyy aikaa myös blogikirjoitella 🙂

 

Tällä hetkellä katson…
…todella vähän telkkaria. Kaikki tuijottelu kohdistuu koiranpentuun ja sen temmeltämiseen. Olisi ihana löytää jokin koukuttava sarja johon uppoutua iltaisin, mutta sellaisen etsiminen on aina jotenkin vaivalloista. Viimeksi taisin katsoa Diana: omin sanoin -dokumentin Netflixistä. Se oli hyvä, koskettava.

 

Just nyt kuuntelen…
Charlotte Day Wilson Work -kappaletta.
Kriselda soitti tämän kappaleen kun piti meidän tyttöporukalle Vierumäellä joogatuntia terassilla ja teki loppurentoutuksen aikana niin koskettavan meditaavisen harjoituksen, että alettiin kaikki itkeä.
Kyllä, keskellä kirkasta aamua siinä joogamatoilla kaikilla kyyneleet poskilla. 

 

Luen…
…koirakirjoja. Olen tyytyväinen että opiskelin hieman koiran kasvatuksesta ennen  pennun tuloa. Kirjoista löytyi paljon sellaista tietoa mitä en tiennyt, mutta toki koira itsekin on opettanut paljon.

 

Lautasella…
…paljon ravintola-annoksia. Huomaa, että kesäkeittiö kotona ei nyt inspiroi paljoa. Mökillä on ihana kokkailla, mutta täällä Helsingissä kesäterassit vie voiton ja pitkän ravintolatauon jälkeen tottakai ammattikokin tekemä ruoka maistuu niin ihanalta vaihtelulta. Eilen tosin mieheni teki perunalohkoja ja jauhelihakastiketta.

 

 

To do-listalla seuraavana…
Jos ei puhuta töiden to do -listasta niin Save The Date -kuvan valitseminen ja kutsujen lähettäminne. Hankoon pakkaaminen ja kodin suursiivous.

 

Käynnissä olevia duuniprojekteja…
…sain suurimman osan töistä tehtyä ennen juhannusta ja päätin ottaa miltei koko heinäkuun vapaata kaupallisita yhteistöistä somekanavien puolella. Ystäväni kanssa meillä on ollut taas ihan uusi työprojekti jo pidempään alla ja sen kanssa onkin ollut venkslaamista.

 

Mitä yllättävää on tapahtunut?
…pentu ei herättänyt kertaakaan viime yönä.

 

Viime päivien herkku…
…Lidlin juustot ja kylmä rose.

 

Olen viime aikoina harrastanut…
…juoksulenkkejä. En malta millään mennä salille, vaikka selkeästi kroppani tarvitsisi muutakin urheilumuotoa kuin ainaista löntystelyä asfaltilla. 

 

 


Just nyt haluaisin mennä…
…mökille, telttailemaan, tai roadtripille ympäri Suomea, ehkä jopa asuntoautolla. Ei muuta kuin mies, koira ja eväät mukaan ja seikkailemaan!
Ennen tätä kaikkea haluaisin kuitenkin mennä tunnin kokovartalohierontaan.

 

Tällä hetkellä iloitsen eniten…
…auringon ja hyvän jääkahvin kombinaatiosta. Siitä kun Ruu oppii uutta ja herättää aamuisin häntä heiluen. Kun autoni meni katsastuksesta läpi. Vaikka olin varma, että kuluneista renkaista tulee huomautusta.

 

Nauroin kippurassa kun…
…Ruu otti pissa-alustansa reunasta kiinni ja alkoi juosta ympäri asuntoamme kuin mikäkin Olympiavoittaja kansallislippu kourassa juoksuradalla.

 

Ostoslistalla…
…valkoinen hellemekko, kauramaitoa ja Rubenille pallolelu.

 

Eniten ärsyttää…
…kun puhelimeni herjaa koko ajan että muisti on täynnä.
Joo tiedän, että siellä on miljoona koiranpentuvideota, mutta en malta olla kuvaamatta, enkä halua poistaa yhtäkään.

 

Tänään aion…
…lähteä viettemään perinteistä Hangon Regattaa 🙂 Vaikka itse Regatta tapahtumana onkin peruttu, uskoisin siellä olevan silti ihanan kesätunnelma ja paljon porukkaa nauttimassa viikonlopusta.

 

Tags: