Tässä video jonka sisällöstä puuttuu punainen lanka, mutta jonka pätkistä on saatu kuitenkin jonlainen kerä kasattua.

Tarkoitus kun ei ollut kuvata tätä reissulta videomateriaalia. Ainoastaan pieniä videopätkiä kaupallisiin yhteistöihin, mutta tyhjentäessäni tietokoneelta tiedostoja, huomasin, että käyttämätöntä videomateriaalia oli aikalailla ja tuntui tyhmältä pyyhkäistä ne vain roskakoriin, joten täältä tulee jämäpaloista karsittu reissuvideo Al Aini aavikolta.

 

 

 

Kamperan takana: Mona Salminen (editointi minä)

Tags:

 

Rakastan korkeavyötäröistä kaikkea. Shortsit, hameet, housut, farkut, trikoot, treenihousut.. Villakalsarit! Kaikki. Lantioni on sen mallinen, että mikä tahansa resori navan alla puristaa ja tuntuu tukalalta. Joten kysymys kuuluukin – miksi ihmeessä korkeavyötäröiset bikinit poikkeuksellisesti tuntuvat (ja näyttävät) ihan kakkavaipoilta?

Tämän jo jonkin aikaa sitten rannoille 60-70 luvulta palaneen bikinimuodin olisi siis luullut olevan meikäläisen unelma, mutta kokeiltuani lukuisia korkean vyötärön omaavia bikinialaosia, olen päätynyt siihen, ettei 95% tämän mallisista alaosista tykkää yhtään olla mun lantiolla. 

Jäljelle jääneet 5% taitavat ollakin sitten vielä kiven alla. Kuvissa näkyvät pallobikinit ovat ihanat, mutta vaativat totuttelua.

Eipä mulla muuta, kyselitte näistä biksuista paljon Instagramin puolella, joten kokonainen postus bikineistä nyt ulkona 🙂

 

Bikinien yläosa – & Other Stories (TÄÄLTÄ)
Bikinien alaosa – & Other Stories (TÄÄLTÄ)
Aurinkolasit – H&M
Korut – Mango
Laukku – & Other Stories
Sandaalit – Hermes
Kuvat: Mona Salminen
*sisältää mainoslinkkejä

 

 

Tags:

 

Pienenä rakastin uima-altaita (kukapa lapsi ei). Lilluin niissä rusinaksi asti, niin sateessa kuin paisteessa.
Uin kuin olisi ollut pyrstö, suomut, evät ja kidukset, vaikka oikeasti minulla ei ollut edes uimalaseja. Oli vain kloorista punottavat silmämunat tuijottamassa uima-altaan kaakeleita samalla kun pidätin veden alla hengitystä luullen olevani kala. 

Minulle oli aivan sama millainen pieni lätäkkö se uima-allas oli. Keksin sinne kyllä merenalaisen maailman merenneitoineen ja pärskyineen. Itse olin useimmiten Arielin roolissa, vaikkakin kerran taisin näytellä Erikin osaa liian innokkaana ja puin isäni farkut jalkaan vöineen kaikkineen ja hyppäsin ne jalassa ”moikkaamaan Arielia”. Voitte kuvitella paljon aikuisen miehen märät farkut painavat ja ne vetivätkin minut pohjaan ihan ankkurin lailla. Silloin viimeistään selvisi, etten ollut kala vaan ihan vain ihmislapsi – sellainen  joka tarvitsee happea. 

Onneksi siskoni huomasi tilanteen ja tuli pelastamaan.

 

 

Näitä kuvia katsellessani en voinut olla ajattelematta kuinka sekaisin onnesta pikkuJulia olisi mennyt näistä maisemista. Kivet, palmut, hiekkadyynit ja kaikki. Täydelliset puitteet rakentaa loistava mielikuvitusmaailma. Minua ei olisi saanut kirveelläkään pois tästä altaasta ja myönnetään – ihan näin aikuisenakin se tuntui hieman vaikealta.

 

Hat & Swimsuit – H&M
Photos: Mona Salminen