Mihin tämä aika katoaa? Juurihan me oltiin Kapkaupungissa nuuskimassa vastasyntyneen pikku kummipoikani Leonin päälakea ja nyt matkaamme sinne syömään jo samaisen pikkutyypin 1v-synttärikakkua.

Matkalaukussa on jo suomea puhuva leikkijuna, tillimaustetta ja Fazerin suklaata. Olen niin innoissani että tekisi mieli pakata kaikki loputkin tavarat. Tämä on ties mones miljoonas kertani Kapkaupungissa, mutta jep – edelleen ollaan ihan yhtä intopiukeena. 

Saavumme juuri sopivasti syntymäpäiväjuhliin ja jäämme vielä pariksi viikoksi. Tällä kertaa suunnitelmissa käydä myös Kapkaupungin ulkopuolella katsomassa villieläimiä ja pelaamassa golfia (kuulostipa oudolta yhdistelmältä). Joka tapauksessa pieni minireissu reissun sisään myös tulossa. Aurinkoa, hyvää ruokaa, tilkka viiniä lasissa ja vieressä paras ystäväni ja Leon kummipoika. Eipä sitä muuta lomalta tarvita <3

 

 

Tags:

Parhaat ja koukuttavimmat sarjat -listoja ei voi olla liikaa ja joululomalla tuli katsottua kyllä niin paljon telkkaria, että tämän listan tekeminen oli todella helppoa.  Leffat ja sarjat pyöri ruudulla itseasiassa sellaista maratoonia, että verkkokalvoni pinkoivat ihan Usain Bolttina sarjasta toiseen ennätysvauhtia. 

Telkkarin tapittamiseen saattoi olla myös syynä se, että löydettiin kerrankin pelkästään hyviä sarjoja mitä katsoa. Ei yhtäkään hutia. Tässä lista lähiaikojen lemppareista.

 

KILLING EVE

En olisi luultavasti koskaan edes avannut tätä Netflixin valikoimasta, ellen olisi lukenut suosituksia Stellan blogista. Ja ei muuten tarvinnut kyllä painaa kuin kerran playta niin olin koukussa. Jodie Gomerilta ihan mieletön roolisuoritus.
Tämä on yksi lemppareistani tästä listasta.

Killing Eve perustuu Luke Jenningsin pienoisromaaniin. Se kertoo kahdesta poikkeuksellisen älykkäästä naisesta. Eve on työhönsä kyllästynyt MI5:n turvallisuusviranomainen ja Villanelle puolestaan lahjakas tappaja. Eve jää koukkuun palkkamurhaajan jahtaamiseen ja he kehittävätkin toisistaan pakkomielteen ja aloittavat sekopäisen kissa-hiiri -leikin. Sarja on yksi viime vuoden suurimmista hiteistä ja sitä onkin tarjolla kahden tuotantokauden verran. Sarjassa Villanelleä näyttevä Jodie Gomer palkittiin parhaasta naispääosasta draamasarjassa Primetime Emmy -palkinnolla.
Saatavuus: HBO Nordic
imdb-arvio: 8,3

 

EXIT

Toinen lempparisarja jota en olisi osannut itse auki klikkailla, mutta lukuisten suosituksien jälkeen katsottiinkin mieheni kanssa koko sarja miltei yhdeltä istumalta. Sarjassa ei ole yhtäkään tylsää hetkeä, vaan se on täynnä mitä hullumpaa menoa. Toivoisin tälle ehdottomasti toista tuotantokautta. 

Exit on norjalainen tosipohjainen kohudraama, jossa neljällä oslolaisella finanssihailla, Adamilla, Henrikillä, Jeppellä ja Williamilla, on tolkuttoman paljon rahaa, ura ja perhe. Heillä on kaikkea, mutta elämä ei oikein tunnu miltään ilman pientä lisäjännitystä. Tositapahtumiin perustuva, samaan aikaan synkkä ja koominen kertomus Oslon finanssimaailmasta.
Saatavuus: Yle Areena
imdb-arvio: 8,3

 

THE OA

Tämä sarja oli lopulta jotain todella muuta mitä odotin. Hieman outo, mutta samalla kiehtova. Tällä hetkellä toinen tuotankokausi juuri katselussa. 

The OA pyörähtää käyntiin, kun seitsemän vuotta sitten kadonnut Prairie Johnson palaa ja hänen selässään risteilee suuri määrä kummallisia arpia. Prairie vaatii, että häntä kutsutaan nimellä The OA ja vaikka hän katosi sokeana, hän on saanut näkönsä takaisin. Enempää sarjan juonesta ei kannata paljastaa, sillä sarja on parhaimmillaan ilman liian isoja etukäteispaljastuksia juonesta.
Saatavuus: Netflix
imdb-arvio: 7,9

 

YOU (2 tuotantokausi)

Mitä pidemmälle kakkostuottaria pääsin, sitä enemmän pidin sarjasta. Tykkäsin tästä tuotantokaudesta enemmän kuin ekasta.

(Huom. Jos et ole vielä katsonut ensimmäistä kautta, seuraava teksti saattaa sisältää juonipaljastuksen).
Caroline Kepnesin romaaneihin perustuvan ja hitiksi nousseen trillerin toisella tuotantokaudella häiriintynyt vaanija ja murhaaja Joe Goldberg muuttaa New Yorkista Los Angelesiin ja rakastuu Love-nimiseen naiseen. Joe yrittää rakentaa uutta elämää Loven kanssa, mutta Joen menneisyys uhkaa onnea.
Saatavuus: Netflix
imdb-arvio: 7,8

 

A MILLION LITTLE THINGS

Näistä ehkä hidastempoisin ja välillä mielestäni liiankin mateleva, mutta kuitenkin niin koukuttava. Pakko katsoa aina seuraava jakso kun janoaa saada tietää lisää juonesta. 

A Million Little Things kertoo neljästä ystävyksestä ja heidän läheisistään. Neljän bostonilaisen perheen elämät muljahtavat pois uomastaan, kun yksi miehistä tekee itsemurhan.
Miksi kukaan ei huomannut mitään? Kysymykset täyttävät ensimmäisen jakson, ja hiljalleen niihin alkaa tulla vastauksia.
Saatavuus: C More
imdb-arvio: 7,9

 

WORKING MOMS

Tämän sarjan tuotantokaudet olen katsonut loppuun jo aikoja sitten, mutta laitan kuitenkin listaan, koska en ole tästä muistaakseni muissa vastaavissa listauksissa maininnut. Samaistuttava, hauska ja rehellinen. Välillä saa nauraa ihan silmät kyynelissä. Sarjaa on kolme tuotantokautta ja mielestäni se vain paranee mitä pidemmälle katsoo. 

Uraäidit (kanadalainen komediasarja) on tabuja rikkova äitiyskomedia neljästä naisesta joiden äitiysloma päättyy, ja he palaavat töihin yrittäen selviytyä lapsista, pomoista, rakkaushuolista ja elämästä nykypäivän Torontossa
Saatavuus: Netflix
imdb-arvio: 7,4

Tags:

 

En ole kovin murehtivaa tyyppiä, mutta vuoden vaihtuminen tuntui aiheuttavan loman väsyttämille aivoilleni yhtäkkiä hieman paineita. Joka puolella kun hekutetaan uutta minää ja niitä uusia lupauksia. Huomasin pohtivani, että pitääkö tässä nyt itsekin keksiä tälle maagiselle 2020 vuodelle heti uusia mielettömiä toimintasuunnitelmia. Tarvitsenko uusia bisnesideoita, sijoitusasuntoa, retriittireissua, detox-kuuria, hybridiautoa, vessaremppaa ja kasapäin uusia sisutustarvikkeita? Onko vaatekaappini nyt koottu oikeista materiaaleista ja tarvitsenko uusia harrastuksia tai hyvinvointiluentoja?

On toki hyvä olla päämääriä, huolehtia hyvinvoinnistaan ja unelmoida, mutta en halua juosta hedonistisella juoksumatolla vain koska tätä kaikkea tuputetaan joka tuutista. Jos oikeasti mietitään, niin minullahan on jo kaikkea. 

Juuri näin on ihan hyvä olla.

 

 

Ote kirjasta Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta paskaakaan -kirjasta:

”Nykykulttuurissa vauhotetaan self-help oppeja ja tavotteita: ole onnellisempi, ole iloisempi, tehokkaampi. Kaavamaiset elämäntapaohjeet  ja kaikkipirskahtelevan  tsemppihenkinen opaskirjalässytys keskittyvät tosiasiassa puutteisiin. Ohjeet keskittyvät epäonnistumisiin ja heikkouksiin, joita kukin itsessään näkee. Ne nostetaan kepin nenään huomion keskipisteeksi.

Syy peilin edessä hoettuihin ”olen kaunis” -mantroihin on tunne siitä, ettei tunne olevansa tarpeeksi kaunis. Syy treffi- ja ihmissuhdevinkkien ahmimiseen on tunne siitä, että on nykyisellään jotenkin vääränlainen

Eikö olekin ironista, että kun keskitymme vimmaisesti myönteisiin ominaisuuksiin – mikä on parempaa, mikä on ylivertaista – ajattelemmekin oikeastaan vain kaikkea sitä, mitä emme ole, mitä meiltä puuttuu, mihin olisi pitänyt pystyä, mutta mihin emme pystyneet.
Eihän kukaan aidosti onnellinen ihminen koe tarvetta seistä peilin edessä toistelemassa ääneen sitä, että on onnellinen. Onnellinen ihminen on onnellinen ilmankin.”:

 

Rakastuin tähän kirjaan jos sen ensi sivuilla. En ole edes puolessa välissä, mutta olen kirjamerkinnyt siitä jo varmaan kymmeniä lauseita. Todella virkistävää luettavaa ja hyvä muistutus siitä, että pitää osata antaa olla. Heti kun lakkasin miettimästä täysin turhia 2020 -paineita, alkoikin arki rullaamaan sellaista vauhtia, että hyvä kun maltan innostukseltani edes nukkua. 

Tule vain uusi vuosi, minä pysyn samana vanhana.

 

Kuvat: Hanna Väyrynen

Tags: